Teen työaikani – tarvitsen vapaani

SuPerin kampanja muistuttaa jokaista jäsentä pitämään huolen siitä, että työssä ei jousteta liikaa oman jaksamisen kustannuksella.

Työajoilla on iso merkitys työssä jaksamiselle. Työaika vaikuttaa paitsi työntekijän terveyteen ja toimintakykyyn myös mahdollisuuteen sovittaa yhteen työ ja muu elämä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla toiminta perustuu liian usein työntekijöiden jaksamista heikentäviin joustoihin. Näitä ovat muun muassa toistuvat vuoronvaihdot ja ylityöt.

Sinulla on oikeus vapaa-aikaan! Huolehdi omasta hyvinvoinnista, jaksamisesta ja työstä palautumisesta. Älä jousta itseäsi kipeäksi. 

Tutustu kampanjamateriaaliin ja lomakkeisiin:

Teen työaikani – tarvitsen vapaani -juliste A4 (PDF) »

Teen työaikani – tarvitsen vapaani -flyer (PDF) »

Teen työaikani – tarvitsen vapaani -esite (PDF) »




Kuinka jaksat töissä? -juliste (PDF) »


Otathan käyttöösi oheiset lomakkeet, joilla huolehdit omista eduistasi ja velvoitat työnantajan ottamaan vastuun siitä, että henkilökuntaa on liian vähän.

Kampanja on täysin laillinen ja sillä pyritään varmistamaan työehtosopimusten noudattaminen ja työsuojelulainsäädännön toteutuminen.

Sopimus ylitöistä (PDF) »

Sopimus hoito- ja palvelusuunnitelmien alittamisesta (PDF) »


Tutustu myös tiedotteeseen: SuPer vaatii työnantajia ottamaan vastuun hoidon laadusta – lomake jakoon työpaikoille »
 


Laki suojaa työntekijää

Työntekijöiden työaikasuojelu perustuu lainsäädäntöön, jolla rajoitetaan enimmäistyöaikaa ja asetetaan vaatimuksia lepoajoille.

Työaika- ja työvuorojärjestelyistä päättää työnantaja noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Työaikamuotoina voivat olla esimerkiksi yleistyöaika, toimistotyöaika tai jaksotyöaika.

Työnantaja päättää siitä, milloin työvuorot alkavat ja päättyvät sekä työvuoron sisällä olevista lepoajoista.

Tiedäthän työvuorosuunnittelun periaatteet?

Työnantajan tulee kohdella tasapuolisesti työntekijöitä työvuorojen suunnittelussa, viikonloppuvapaiden antamisessa ja työntekijöiden toiveiden toteuttamisessa.

Työnantajan tulee sijoittaa työvuorot viidelle työpäivälle viikossa, jollei toimintojen luonne muuta edellytä. Tavoitteena on kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikossa. Työaikalain mukaan jaksotyössä voi olla enintään 7 yötyövuoroa peräkkäin.

Jaksotyön työvuoron enimmäispituus määritellään työehtosopimuksissa. Työvuoron tulee olla yhdenjaksoinen, ellei perustellusta syystä muuhun järjestelyyn ole tarvetta. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, ellei työntekijä tätä halua.

Työvuoroluettelo täytyy antaa kirjallisesti tiedoksi työntekijöille viimeistään viikkoa ennen työaikajakson alkamista. Tämän jälkeen ns. vahvistettua listaa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai joidenkin työehtosopimusten (KVTES, SOSTES, AVAINTES) mukaan myös painavasta syystä. TPTES edellyttää aina yhteisesti sopimista työvuorolistan muuttamistilanteissa. Muutokset työvuoroluetteloon tehdään esimiehen kanssa sopimalla.


Työnantajan on noudatettava lepoaikasäännöksiä työvuorojen suunnittelussa

Päivittäinen lepoaika annetaan 6 tuntia pidemmissä työvuoroissa tai työehtosopimuksen mukaisesti. Lepotauko on vähintään puoli tuntia omaa aikaa tai tilaisuus aterioida työn aikana. Työaikaan kuulumattoman ruokatauon aikana työntekijällä ei ole velvollisuutta tehdä töitä tai olla työasioissa tavoitettavissa. Työpaikalta on oikeus myös poistua ruokatauon aikana.

Jos työntekijällä ei ole jaksotyössä mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus ruokailla työaikana joutuisasti 15–20 minuuttia. Tämä ruokailuaika luetaan työajaksi.

Kahvitauoista on sovittu työehtosopimuksilla.

Päivittäistä lepotaukoa ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun eikä loppuun.

Vuorokausilepoaika on määritelty työaikalaissa. Jaksotyössä työvuoron alkamisesta lähtevän 24 tunnin kuluessa työntekijälle on annettava keskeytymätön vähintään 9 tunnin lepoaika.

Viikoittainen vapaa-aika on työaikalain mukainen vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka mahdollisuuksien mukaan sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa voidaan järjestää keskimääräiseksi 35 tunnin vapaa-ajaksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla tällöinkin kuitenkin 24 tuntia tai työehtosopimuksen mukainen tuntimäärä/viikko.

Työnantajan on noudatettava lepoaikasäännöksiä työvuoroja suunnitellessaan.

Ylityöhön vaaditaan työntekijän suostumus

Ylityö on työnantajan aloitteesta työntekijän suostumuksella tehtävää työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaisen keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan. Ylityö korvataan korotettuna korvauksena työehtosopimusten mukaan.

Työaikalain mukaan ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia 4 kuukauden aikana ja 250 tuntia vuodessa.

Jaksotyössä ei ole vuorokautista eikä viikoittaista työaikaa määrätty, joten vuorokautista tai viikoittaista ylityötä ei synny. Jaksotyössä on ainoastaan jakson ylityötä. Ylityön määrät selviävät vasta työaikajakson päätyttyä eli kun esimerkiksi kolmen viikon tai kuuden viikon jakso on jo päättynyt.

Yleistyöajassa syntyy vuorokautista ja viikoittaista ylityötä, joiden korvaukset menevät työehtosopimusten mukaisesti.

Ylityön tekeminen on työntekijälle aina täysin vapaaehtoista. Ylityöstä kieltäytymisestä ei saa seurata työntekijälle mitään negatiivisia seurauksia. Jos vakituinen henkilöstö tekee jatkuvasti paljon ylitöitä, ei työnantaja usein joudu edes miettimään lisähenkilöstön palkkaamista.
 

Työpaikalla on oltava riittävä määrä koulutettuja työntekijöitä

Työnantaja on vastuussa henkilöstömitoituksen toteutumisesta. Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on kaikissa tilanteissa sopimusten ja mahdollisen toimiluvan sekä asiakas-, potilas- ja lapsiturvallisuuden edellyttämä riittävä määrä koulutettuja työntekijöitä.

Työnantajan tulee varautua päivittäin siihen, että esim. sairastuneen työntekijän tilalle saadaan sijainen. Mikäli työntekijät jatkuvasti joustavat jäämällä ylitöihin tai vaihtamalla vuoroa äkillisten poissaolojen paikkaamiseksi, ei työnantajan tarvitse miettiä uusia toimintamalleja sijaisten saatavuuden turvaamiseksi.

Sijaisten huono saatavuus tai sijaisten hankinta ei ole työntekijän vastuulla. Työntekijä on vastuussa sijaisten hankkimisesta ainoastaan, jos se on nimenomaisesti määritelty työntekijän työtehtäväksi työsopimusta tehtäessä.

Laskuri on tarkoitettu vanhusten ympärivuorokautiseen palveluasumisen ja kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseen.


Työnantaja vastaa asiakas-, potilas- ja lapsiturvallisuudesta

Ylityö- ja vuoronvaihtovaatimuksia perustellaan usein asiakas-, potilas- ja lapsiturvallisuuden vaarantumisella. Lähtökohtaisesti työnantaja on vastuussa asiakas-, potilas- ja lapsiturvallisuuden edellyttämän henkilöstömitoituksen toteutumisesta.

Jo mitoituksen suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon äkilliset poissaolot ja niiden aiheuttamat turvallisuusriskit. Mitoitusta ei voi suunnitella niin tiukaksi, että yksittäiset, äkilliset poissaolot vaarantavat hoitajan tai hoidettavan turvallisuutta. 

Henkeä uhkaavissa tai asiakkaan turvallisuutta vakavasti vaarantavissa tilanteissa tulee kuitenkin toimia siten, että asiakas/potilas/lapsi ei jää heitteille. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi:

  • äkilliset, vakavat sairaskohtaukset kuten aivoverenvuoto, sydänkohtaus tms.
  • vanhempi ei hae lasta päivähoidosta ja olet yksin vastuussa lapsesta
  • hengityshalvauspotilaan hoito

Muista:

  • Tee vain oma suunniteltu vuorosi.
  • Ylitöistä voi kieltäytyä.
  • Sinulla ei ole velvollisuutta olla vapaa-aikana työnantajan tavoitettavissa.
  • Ota työaikakorvaukset rahana – näin kerrytät eläkettä
  • On työnantajan tehtävä huolehtia riittävästä henkilöstömäärästä ja sijaisten hankkimisesta.
  • Työnantaja vastaa asiakas-, potilas- ja lapsiturvallisuudesta.


Tee ylityö näkyväksi. Älä suostu harmaaseen ylityöhön.

Lue lisää: