Vuoden 2024 lopulla Suomessa oli 3 806 asunnotonta. Suomi on ollut asunnottomuuden vähentämisen mallimaa, mutta 12 vuoden myönteisen kehityksen jälkeen asunnottomuus lähti viime vuonna selkeään nousuun. Erityisesti katuasunnottomuus on lisääntynyt: ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa yöpyi 694 ihmistä, mikä on 230 enemmän kuin vuotta aiemmin. Asunnottomien yön kansalaisliike muistuttaa, että hallituksen päätökset voivat lisätä tai lopettaa asunnottomuuden. Nyt on valittava suunta.

Hallituksen tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen. Kuitenkin kohonneet elinkustannukset, sosiaaliturvan heikennykset ja kiristyneet vuokramarkkinat ovat lisänneet asunnottomuusriskiä ja ajaneet myös uusia ihmisryhmiä kuten opiskelijoita, pienituloisia, lapsiperheitä, yksinhuoltajia ja eläkeläisiä asunnottomiksi. Nykyinen palvelujärjestelmä ei huomioi näitä uusia ihmisryhmiä, joilla palvelun tai tuen tarve on erilainen kuin esimerkiksi pitkäaikaisasunnottomilla.

Myös häätöjen kasvanut määrä on huolestuttava signaali rakenteellisten tekijöiden vaikutuksesta yksilön pärjäämiseen. Vuonna 2024 ulosottoon tuli 8 383 häätöä, 35 % enemmän kuin 2021. Häätö ei aina johda asunnottomuuteen, mutta näkyy esimerkiksi voimakkaasti lisääntyneinä yhteydenottoina asumisneuvontaan. Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia.

Asunnottomien yön vuoden teema “Ei kotia, ei turvaa” kuvaa tilannetta, jossa asunnon puute on paljon muutakin kuin katon puuttumista pään päältä. Ilman asuntoa ihminen menettää perusturvansa, yksityisyytensä ja mahdollisuutensa toipua.

”Asunnottomuus altistaa väkivallalle, sairauksille ja eriarvoisuudelle. Turvattomuus ei synny asunnottomuutta kokevista ihmisistä vaan pysyvän asumisratkaisun puutteesta asunnottomuustilanteessa olevalle ihmiselle”, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola avaa Asunnottomien yön tämänvuotista teemaa.

”On selvästi nähtävissä, että leikkaukset ovat jo lisänneet asunnottomuutta ja sen riskiä, mutta päätöksillä on oltava inhimilliset rajat”.

Asunnottomien yön kansalaisliike muistuttaa, että Suomessa on edelleen mahdollista poistaa asunnottomuus, mutta se edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista. Toimivat ratkaisut ovat tiedossa ja niiden eteen on tehty niin poliittista kuin ylisektoraalista yhteistyötä vuodesta 2007.

Kansalaisliikkeen toimijat vetoavat päättäjiin, että Suomi sitoutuu uudelleen tavoitteeseen poistaa asunnottomuus pysyvästi. Asunto on ihmisen perusoikeus, jota ilman muuta oikeuden eivät toteudu.

Asunnottomuuden taustalla on aina yksilöllisiä tarinoita, mutta ratkaisut ovat yhteisiä. Järjestöjen matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja palvelut tavoittavat heidät, jotka muuten jäisivät näkymättömiksi. Järjestöt eivät ole yhteiskunnassa kuluerä, vaan välttämätön osa asunnottomuuden ehkäisyä ja poistamista.

”Kun ihminen menettää kotinsa, hän ei katoa yhteiskunnasta, mutta usein yhteiskunta katoaa hänen ympäriltään. Tässä kohtaa järjestöt ja kansalaisyhteiskunta tulevat rinnalle”, Vailla vakinaista asuntoa ry:n Tiivola muistuttaa.

Asunnottomuuden pitkäaikainen jatkuminen tulee myös valtiolle kalliiksi. Sininauhasäätiön viime maaliskuussa tehdyn selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomuus maksaa yhteiskunnalle vuosittain noin 40 000 euroa henkilöä kohti, kun taas pysyvä asuminen ja siihen liittyvä tuki maksaisi vuodessa alle 20 000 euroa.

”Asunnon tarjoaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Asunnottomuustyö vähentää useiden palveluiden samanaikaista käyttöä. Pitkäaikaisasunnottomuuden ehkäisy ja asunnottomuustyö tuovat merkittäviä säästöjä hyvinvointialueille”, poliisille ja vankeinhoidolle, summaa Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen.

Asunnottomuus voidaan poistaa vahvistamalla yhteiskunnan rakenteita, jotka pitävät ihmiset asumisen piirissä. Koti on ihmisarvoisen elämän perusta. Sen puuttuminen koskettaa meitä kaikkia ja vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.

Osallisuus on turvallisuuden perustana. Turvallisuuden ja luottamuksen tunteet lisääntyvät, kun yhteiskunnassa kaikki pidetään mukana, ei leimata, syrjitä eikä jätetä ulkopuolelle.

Allekirjoittajat:

• Vailla vakinaista asuntoa ry
• A-Kiltojen Liitto ry
• A-klinikkasäätiö
• Aspa-säätiö
• Diakonissalaitos
• Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
• Emmaus Helsinki ry
• Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
• Helsingin vieraskoti ry – Helsingfors Gästhem och Natthärbärgen
• Irti Huumeista ry
• Iso Numero
• Kalliolan Setlementti ry
• Katto-toiminta / Moniheli ry
• NAL Palvelut Oy
• Nuorisoasuntoliitto NAL ry
• Pro-tukipiste ry
• RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö
• Rinnekodit
• Sateenkaari-ikkuna ry
• Sininauhaliitto ry
• Sininauhasäätiö
• Stop Huumeille ry
• Suoja-Pirtti ry
• Suomen lähi- ja perushoitajien liitto, Super
• Suomen Pelastusarmeijan Säätiö
• Suomen Setlementtiliitto ry
• Supernovat
• Suur-Helsingin Valkonauha ry
• Tukikohta ry
• Työttömien Keskusjärjestö
• Artteli-kumppanuusyhdistys ry
• Asumisen tuen sosiaalityö, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
• EMY ry
• Joensuun Siniristi ry
• Kaakkois-Suomen Sininauha ry
• Kaivo Espoo ry
• Kallion seurakunta, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
• Karis-Pojo svenska församling
• Klubitalo Fontana ry
• KRAN rf
• Kunnon Elämä ry
• Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry
• NAL Hämeenlinnan seutu ry
• NAL Itä-Uusimaa ry
• NAL Riihimäki ry
• Nuorten Ystävät ry
• Olarin seurakunta
• Pelastusarmeijan Turun tuettu asuminen, Patas
• Pysäkki ry, Iisalmi
• Raaseporin suomalainen seurakunta
• Rauman Seudun Katulähetys ry
• Savonlinnan toimintakeskus ry
• Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry
• Tampereen A-Kilta ry
• Tukena-säätiö sr
• Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
• Työterapinen yhdistys ry
• Vaihtoehto 90 ry
• Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry Vahti ry
• YAD ry
• Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI