YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista hyväksyttiin joulukuussa 2006 ja se astui voimaan 3.5.2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sen. Sopimus asettaa jäsenvaltioille velvoitteita siitä, kuinka vammaisten mahdollisuuksia nauttia ihmisoikeuksista tulisi edistää. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2016, vasta 10 vuotta yleissopimuksen hyväksymisen jälkeen.

SuPer kritisoi uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa

Suomen uusi vammaispalvelulaki hyväksyttiin eduskunnassa lokakuussa 2023. Voimaantuloa siirrettiin myöhemmäksi, koska haluttiin täsmentää, mitä asioita laki koskee ja miten sitä sovelletaan käytännössä.

Vuonna 2025 laki astui voimaan tarkennetulla soveltamisalalla. Lakiin sisältyi kolmen vuoden siirtymäaika.

Soveltamisalaa on yritetty muuttaa pariin kertaan. Vuonna 2023 yritys kaatui oikeudellisiin epäilyihin ja 2024 ajanpuutteeseen. Nyt näyttää siltä, että vuodenvaiheessa soveltamisalan muuttaminen onnistutaan runnaamaan läpi.

SuPer nosti lausunnossaan viime toukokuussa esiin muun muassa seuraavat kohdat:

Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen eri hyvinvointialueilla edellyttää selvää ohjeistusta. Säännöksiä tullaan siitä huolimatta tulkitsemaan alueilla eri tavoin ja lopullisesti linjanvedot tullaan tekemään oikeuskäytännön kautta.

Esitys ei tue YK:n vammaissopimusta. Ikääntyvien vammaisten henkilöiden tilanne ei ole rinnastettavissa ikääntymisestä johtuviin tarpeisiin. Esityksessä viitattiin ikääntyneiden RAI-arvioihin sekä vanhuspalvelulaissa säädettyyn henkilöstömitoitukseen, joiden puutteellisesta toteamisesta on jo kokemusta käytännössä.

Haluamme korostaa, että laissa määrätään vähimmäismitoituksesta. RAI-arvioinnin tarkastelun yhtenä tavoitteena on turvata riittävä henkilöstöresurssi, mutta käytännössä se ei juurikaan toteudu. Edes saattohoitovaiheessa ei aina lisätä henkilöstöä. Asiakkaiden yksilöllinen hoidon ja huolenpidon tarve ja sen muuttuminen voivat muiden säännösten mukaan edellyttää myös korkeampaa mitoitusta. Esihenkilön vastuuta tulisi korostaa niin työturvallisuuden kuin hoidon laadunvalvojan roolissa.

Henkilöstöä on arvioitava kaksi keskeistä asiaa, joita ohjaa lainsäädäntö; hoidon laatu ja työturvallisuus. Oleellisinta on, että asiakkaat saavat laadukkaasti juuri sitä hoitoa ja palvelua, jota heille on yksilöllisesti suunniteltu. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluntuottajan on omavalvonnallisesti seurattava ja arvioitava henkilöstön riittävyyttä, koulutusta ja tehtävärakennetta suhteessa asiakkaiden kulloisiin palvelutarpeisiin.

Hyvinvointialueiden säästöt nujertavat hyvät aikeet

Uskon, että hyvinvointialueiden päättäjillä on halu turvata arvokas ja mielekäs elämä kaikille asukkaille. Käytännössä olemme nähneet, että säästöpaineet vievät iäkkäiltä vammaisilta palveluita, kuten oikeuden osallistua päivätoimintaan. Lain mukaan heille ei tarvitse sitä tarjota.

Siirtyminen maksullisten palveluiden piiriin onnistuu vain harvalta ihmiseltä, jolla ei ole takanaan työuraa. Yhtä lailla olen huolissani lapsiperheistä, jotka joutuvat kamppailemaan lastensa oikeuksien puolesta, hakemaan tukia, viemään terapioihin – tuen tarpeita on monenlaisia.

Suosittelen kaikille päättäjille ja meille muillekin tutustumista yleissopimukseen vammaisten oikeuksista. Kuka tahansa meistä voi elämänsä varrella kohdata ne omakohtaisesti.

Sopimuksella vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin. Vammaissopimuksen tavoitteena on myös vahvistaa vammaisten henkilöiden omaa ääntä ja osallisuutta itseään koskeviin päätöksiin. Tavoitteena on lisätä vammaisten henkilöiden tietoutta omista oikeuksistaan, sekä yleisesti avartaa ymmärrystä vammaisten arjesta ja vammaisuuden mukanaan tuomista haasteista. Vammaisuuden vaikutus tulee ottaa huomioon yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla niin rakennetun ympäristön, informaation kuin osallisuuden saavutettavuuden varmistamiseksi. (ykliitto.fi)

”Käytännössä olemme nähneet, että säästöpaineet vievät iäkkäiltä vammaisilta palveluita, kuten oikeuden osallistua päivätoimintaan.”

– Anne Nylund

Kirjoittanut

Asiantuntija

Anne Nylund

09 2727 9139

Ruotsinkielinen jäsenpalvelu sekä ruotsinkielinen opiskelija- ja oppilaitosyhteistyö, vammaistyö.