Ikääntyneiden hoivaan tarvitaan lisää rahaa
Viime päivinä media on uutisoinut hoivakotien traagisista tapahtumista ja mittavista ongelmista. Ongelmia on koko ikääntyneiden palveluissa, julkisella ja yksityisellä sektorilla. Lupa- ja valvontavirasto on tiedottanut, että vanhuspalveluissa on liian vähän henkilökuntaa ja myös riittämätön ammatillinen kielitaito on ongelma. SuPerin selvitykset ja kokemus kertovat samaa.
SuPerille ongelmat ikääntyneiden palveluissa eivät valitettavasti ole uusi asia. Olemme kertoneet ongelmista useiden vuosien ajan ja varoittaneet päättäjiä jatkuvien säästötoimien, riittämättömän henkilöstömäärän ja vähimmäishenkilöstömitoituksen alentamisen seurauksista. Kaikesta varoittelusta huolimatta päätös tehtiin ja mitoitus laskettiin tasolle 0,6. Kysymys kuuluukin: kuka kantaa vastuun näistä päätöksistä, joiden seurauksena ikääntyneiden hoiva on vaarantunut merkittävästi?
Lainsäädännössä määritellään, että henkilökuntaa on oltava riittävästi asiakkaiden hoitoisuuteen nähden. Myös työsuojelulainsäädännössä vaaditaan turvaamaan riittävä henkilöstömäärä. Työnantajat rikkovat näitä lakeja. Tämänhetkinen vähimmäishenkilöstömitoitus 0,6 on täysin riittämätön monessa yksikössä ja siitä huolimatta minimimitoituksesta on SuPerin tietojen mukaan muodostunut useissa yksiköissä maksimi.
Ikääntyneiden palveluissa on muitakin säästötoimia. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) on siirrytty keskitettyyn ruoanjakeluun. SuPerin Varhan alueen ammattiosastot ovat huolissaan ruoan laadusta ja ravitsevuudesta. Osalla asiakkaista on havaittu aliravitsemusta ja esimerkiksi painehaavojen lisääntymisestä on tehty huomioita.
Yhteisöllistä asumista käytetään säästötoimena ja sen piirissä on asiakkaita, joiden tulisi olla ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Myös kotihoidossa ja kotihoidon ulkopuolella on runsaasti asiakkaita, jotka on jätetty lähes heitteille hyvinvointialueiden toimesta. Omaiset sinnittelevät ja yrittävät hoitaa läheisiään oman jaksamisensa äärirajoilla.
Koulutettuja hoitajia ja avustavaa henkilökuntaa on palkattava riittävästi, jotta hoitajat voivat keskittyä välittömään asiakastyöhön. Kaikki osaaminen on otettava käyttöön, ja johtamista on kehitettävä. Työpaikkojen tulee olla psykologisesti turvallisia, jotta työntekijät uskaltavat tehdä epäkohtailmoituksia ja työnantajien tulee tarttua niihin. Viranomaisvalvonnan on oltava kunnossa, pelkkä omavalvonta ei riitä. Kielikoulutusta on lisättävä ja on otettava käyttöön valtakunnalliset, pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Työolot on saatava kuntoon ja palkkausta parannettava, jotta alan veto- ja pitovoimaa saadaan parannettua.
”Kuka kantaa vastuun näistä päätöksistä, joiden seurauksena ikääntyneiden hoiva on vaarantunut merkittävästi?”
Päivi Inberg
Kirjoittanut
