SuPerin Inberg: Hyvinvointialueiden toteuttamat leikkaukset ovat rankkoja – palvelujen saatavuus ja hoitajien jaksaminen vaarassa
SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg vaatii loppua hyvinvointialueiden peruspalveluihin kohdistamille leikkauksille. Useat hyvinvointialueet käyvät jopa toistuvia yhteistoimintaneuvotteluita säästötoimenpiteiden toteuttamiseksi. Leikkaukset kohdistuvat ympärivuorokautiseen hoitoon ja kotihoitoon. Säästöjä on haettu hallinnon lisäksi äärirajoilla olevasta asiakastyöstä, hoitohenkilökuntaa on vähennetty tai tarjottu työntekijöille toisenlaisia tehtäviä. Inberg vaatii valtiolta riittävää rahoitusta, jotta hyvinvointialueet pystyvät turvaamaan lakisääteiset palvelut.
– Ympärivuorokautista hoitoa sekä kotihoitoa tulee leikkausten sijaan vahvistaa. Jokaisella tulee olla tarpeenmukainen, turvallinen hoitopaikka. Kotona asuu todella huonokuntoisia ikääntyneitä, joiden tulisi olla ympärivuorokautisessa hoidossa, Inberg muistuttaa.
– Voidaan sanoa, että yhteiskunta on jättänyt ikääntyneet monin paikoin heitteille. Jäsentemme kokemus oli jo viime kevään selvityksessämme sellainen, että iäkkäiden palveluissa laatu ja turvallisuus ovat vaarassa. Tilanne heikkenee koko ajan.
Henkilökuntaa on vähennetty ja vähennetään edelleen hyvinvointialueilla. Määräaikaisuuksia ei ole jatkettu eikä eläkkeelle tai muuten pois lähtevien tilalle ole palkattu uusia työntekijöitä. Työntekijöille on tarjottu toisenlaisia tehtäviä tai työtä toisella paikkakunnalla. Työssäkäyntimatkat saattavat olla hyvinkin pitkiä.
– Säästötoimet ovat asiakkaille ja hoitajille kohtuuttomia. Ala tulee pitää vetovoimaisena. Hyvinvointialueet eivät selviä lakisääteisistä tehtävistään ilman rautaisia hoitoalan ammattilaisia, Inberg toteaa. – Päätökset ovat rajuja ja maksamme niiden seurauksista jo lähivuosina.
SuPer muistuttaa, että lain mukaan ikääntyneiden palveluissa on oltava riittävästi henkilökuntaa asiakkaiden hoitoisuuteen nähden. Ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoitukseen ei voida laskea välillistä työtä, kuten ruuanlaittoa ja siivoamista. Mitoituksen tulee lain mukaankin olla suurempi kuin 0,6, jos asiakkaiden hoitoisuus sitä vaatii. Vähimmäismitoituksesta on monessa yksikössä tullut ns. maksimi, vaikka todellinen henkilöstömäärän tarve olisi suurempi.
– Liian pienellä henkilöstömäärällä ei pystytä turvamaan asiakasturvallisuutta eikä hoidon laatua, ei myöskään hoitohenkilökunnan työturvallisuutta. Kuormituksen lisääntyminen tulee näkymään sairauspoissaoloina ja jopa alalta poistumisena. Alan veto- ja pitovoima kärsivät voimakkaasti säästötoimista, Inberg kertoo.
”Hyvinvointialueet eivät selviä lakisääteisistä tehtävistään ilman rautaisia hoitoalan ammattilaisia.”
Päivi Inberg
Lisätietoja
