SuPerin Inberg: Teknologia ei saa vähentää hoitajien määrää ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
– Hallituksen ehdotus korvata henkilöstöä teknologialla heikentää ikääntyneiden hoitoa. Hoitajien työtä tukeva teknologia parantaa hoidon laatua ja asiakasturvallisuutta vain, jos sillä ei vähennetä inhimillistä hoivaa, sanoo SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg. Sosiaali- ja terveysministeriö piti tänään kuulemistilaisuuden hallituksen täydentävästä esitysluonnoksesta.
– Työntekijöiden viesti on, että ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden hoidon laatu sekä asiakasturvallisuus on nyt joka päivä uhattuna. Työntekijät väsyvät, eettinen kuorma on kasvanut ja työn mielekkyys on kadonnut, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg kertoo.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstöä vähennettiin usealla tuhannella työntekijällä, kun hallitus laski henkilöstön vähimmäismitoitusta 1.1.2025. Työnantajat tekivät kaavamaisia vähennyksiä, vaikka laki määrää, että mitoituksen on oltava korkeampi, jos asiakkaiden hoidon tarve sitä vaatii.
Esitetty lakiuudistus lisää asiakkaiden yhdenvertaisuutta sekä asiakkaiden ja työntekijöiden oikeusturvaa. Sosiaalihuollossa käytettävistä teknologisista ratkaisuista on tärkeää määrätä lainsäädännöllä. Ehdotetut teknologiset ratkaisut vain korostavat työntekijän osaamisen merkitystä arvioida asukkaan vointia etänä.
– Lakimuutoksessa tulee huomioida iäkkäiden oikeus huolenpitoon: ammattitaitoisia hoitajia on oltava riittävästi jokaisessa vuorossa, Inberg sanoo.
Asukkaat ovat yöllä ilman valvontaa jo nykyisellä mitoituksella
– Yöhoitajia tulee lisätä, ei vähentää. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä on usein vain yksi yöhoitaja, joka jo tällä hetkellä joutuu jättämään yksikön ilman valvontaa, koska hänellä on vastuullaan useita yksiköitä samaan aikaan. Tällöin teknologiasta voi olla valvonnallista apua asiakas- ja työturvallisuuteen, mutta parityöskentelyyn tarvitaan kaksi ihmistä, Inberg sanoo.
Esimerkiksi painehaavoja ehkäisevään asentohoitoon tarvitaan usein kaksi hoitajaa. Suomessa painehaavojen kustannukset ovat 2–3 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.
– Hallituksen hakemat 36 miljoonan euron säästöt lisäävät kustannuksia toisaalla. Jos teknologia vähentäisi henkilöstön määrää, aikaa asiakkaan kohtaamiselle ei todellisuudessa jäisi yhtään enempää, Inberg toteaa.
Lisätietoja
