Ammatilliset perustutkinnot
Ammatilliset perustutkinnot, 180 osaamispistettä (osp), rakentuvat ammatillisista (145 osp) ja yhteisistä (35 osp) tutkinnon osista. Ammatillinen perustutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Lisäksi opiskelija hankkii erikoistuneempaa osaamista ja työelämän edellyttämää ammattitaitoa vähintään yhdellä työelämän osa-alueella.
Tällä sivulla
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Lähihoitajaksi opiskellaan ammatillisessa koulutuksessa suorittamalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajakoulutuksessa hankitaan osaamista ja ammatti, jossa on hyvät työllistymismahdollisuudet.
Lähihoitajan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihoitaja työskentelee sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Lähihoitaja työskentelee lähellä ihmistä.
Ikääntyneiden hoidon ja kuntoutumisen osaamisala tuottaa osaamisen edistää ikääntyvien osallisuutta ja toimia asiakkaan toimintakykyä edistävästi. Kotihoidossa toimimisen tutkinnon osan tuottaman osaamisen ydintä ovat kotihoidon asiakkaan tarvitsemien palveluiden sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan ammattitaitovaatimuksissa painottuu lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen sekä lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistäminen moninaisissa ympäristöissä sekä varhaiskasvatuksessa että terveydenhuollossa.
Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala tuottaa osaamisen työskennellä mielenterveys- ja päihdetyössä sekä tehdä alan asiakas- ja verkostotyötä. Mielenterveys- ja päihdetyötä koskevan tiedon sekä eri hoitomenetelmiä ja lääkehoitoa koskevan tiedon omaksuminen sisältyvät tutkinnon perusteisiin.
Sairaanhoidon osaamisala on yleisin osaamisala erikoissairaanhoitoon työllistyttäessä. Osaamisalan tuottamaa osaamista tarvitaan kaikessa sairaanhoidollisessa hoitotyössä vauvasta vaariin.
Suunhoidon osaamisala antaa valmiudet työskennellä suun hoitotyössä sekä edistää suun terveyttä ja asiakkaan hyvinvointia. Opinnoissa opitaan käyttämään suunhoidon työmenetelmiä, -välineitä, materiaaleja ja tuotteita.
Vammaistyön osaamisala tuottaa osaamisen edistää vammaisen osallisuutta sekä ylläpitää ja edistää vammaisen toimintakykyä. Vammaistyön osaamisalan suorittaneet lähihoitajat työskentelevät pääasiassa asiakkaiden kodeissa, asumispalveluissa, päivätoiminnoissa sekä henkilökohtaisina avustajina.
Perustason ensihoidon osaamisala on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon yksi osaamisala. Perustason ensihoitaja on tutkintonimike, joka kertoo osaamisalan tuottamasta osaamisesta. Perustason ensihoitaja voi työskennellä esimerkiksi ambulanssissa ja akuuttihoidossa, ei kuitenkaan varhaiskasvatuksessa.
Lähihoitaja on nimikesuojattu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilö. Nimikesuojaus tarkoittaa sitä, että ainoastaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja saa käyttää lähihoitajan ammattinimikettä. Lue lisää nimikesuojauksesta.
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto muodostuu kolmesta osaamisalasta: varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala (tutkintonimike lastenohjaaja), nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisala (tutkintonimike nuoriso- ja yhteisöohjaaja) sekä kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisala (tutkintonimike kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja).
Lastenohjaajalla sekä kommunikaation ja viittomakielen ohjaajalla on kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi.
Lastenohjaaja työskentelee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintaympäristöissä, kuten päiväkodissa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa. Lastenohjaaja voi työskennellä myös kouluikäisten lasten sekä perheiden kanssa tehtävässä työssä. Kasvatustyö on verkostotyötä yhteistyössä kunnan, seurakunnan ja järjestöjen kanssa, ja sen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.
Nuoriso- ja yhteisöohjaajan työ on eri ikäisten ohjausta, opastusta ja tukityötä, jonka painopisteenä on osallisuuden lisääminen, yhdenvertaisuus sekä kansalaistoiminta.
Kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja edistää työssään puhetta tukevien, täydentävien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöä ja viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista.
Lääkealan perustutkinto
Lääkealan perustutkinnon suorittaneen ammattinimike on lääketeknikko. Työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, huolellisuutta ja tarkkuutta. Lääketeknikko voi työskennellä esimerkiksi lääkehuollon logistisissa sekä toimisto- ja tietotekniikan tehtävissä, reseptinkäsittelyssä ja avustajina lääkkeiden käsittely- ja valmistusprosessissa.
Lääketeknikolla on valmiudet työskennellä assistenttina kliinisessä tutkimuksessa, lääkkeen valmistuksessa, lääkemarkkinoinnissa ja tiedottamisessa sekä erilaisissa lääkehuollon varastointitehtävissä.
Välinehuoltoalan perustutkinto
Välinehuoltoalan perustutkinnon tutkintonimike on välinehuoltaja. Välinehuoltaja voi toimia erilaisissa infektioiden torjuntaan, puhdistamiseen, desinfiointiin, pakkaamiseen ja sterilointiin liittyviä toimintoja ja palveluja tuottavissa työpaikoissa.
Valinnaisuuden kautta osaamista voi laajentaa terveydenhuollon logistisiin palveluihin tai kattamaan perinteisen välinehuollon toimintaympäristön lisäksi erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, tutkimuslaitoksissa, kliinisissä palveluyksiköissä, teollisuudessa, suun terveydenhuollon tai eläintenhoidon toimintaympäristöissä toteutettavaa välinehuoltotyötä.