Lähihoitaja on koulutettu ammattilainen, ei halpatyövoimaa
SuPer tekee työtä suomalaisen lähihoitajan ammattiaseman vahvistamiseksi myös kansainvälisesti. Haluamme varmistaa, että lähihoitajien koulutus, osaaminen ja vastuu tunnistetaan eurooppalaisessa päätöksenteossa. Kyse on ammattimme arvostuksesta ja siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulevaisuudessa järjestetään.
Eurooppalaisessa keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmiä tarkastellaan usein nimikkeiden kautta, vaikka eri maiden koulutusjärjestelmät ja ammattirakenteet poikkeavat toisistaan. Suomessa lähihoitaja on tutkinnon suorittanut, nimikesuojattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Kansainvälisissä luokituksissa suomalaiset lähihoitajat kuitenkin sijoitetaan samaan ryhmään huomattavasti lyhyemmän koulutuksen saaneiden hoiva-avustajien kanssa.
SuPer korostaa, että lähihoitajien koulutus ja osaaminen on tunnistettava myös kansainvälisessä keskustelussa. Lähihoitajia ei tule nähdä ensisijaisesti edullisempana työvoimana, vaan koulutettuina ammattilaisina.
Kansainvälisillä sanavalinnoilla on merkitystä
SuPer vaikuttaa aktiivisesti Euroopan julkisten palvelujen ammattiliiton EPSU:n kannanottoihin, joita hyödynnetään eurooppalaisessa edunvalvonnassa ja poliittisessa vaikuttamistyössä.
Yksi esimerkki on EPSU:n valmistelema hoiva-avustajia koskeva HCA-kannanotto (Health Care Assistants). Sen tavoitteet ovat tärkeitä: työntekijöiden asemaa, palkkausta, koulutusta ja työoloja on parannettava. Samalla olemme kuitenkin pyrkineet varmistamaan, etteivät yhteiset linjaukset heikennä lähihoitajien asemaa.
Korkein koulutustaso ei automaattisesti tarkoita parasta osaamista tiettyyn työtehtävään. SuPerin lähtökohta on, että jokaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävään valitaan työntekijä, jonka koulutus, osaaminen ja kokemus vastaavat tehtävän vaatimuksia. Tämä ei tarkoita koulutusvaatimusten alentamista. Potilas- ja asiakasturvallisuudesta, ammattihenkilöiden lakisääteisistä tehtävistä tai riittävästä henkilöstöstä ei saa tinkiä. Työvoimapulaa ei myöskään saa ratkaista alentamalla osaamisvaatimuksia kustannussäästöjen vuoksi.
”Lähihoitajien laaja-alainen osaaminen on suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kilpailuetu, josta on syytä pitää kiinni.”
– Harri Järvelin
Lähitulevaisuuden hoitajapula vaatii kaiken osaamisen hyödyntämistä
Lähivuosina sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan ennakoidaan olevan valtava. Siksi meillä ei ole varaa jättää yhdenkään ammattiryhmän osaamista hyödyntämättä. Jokaisen ammattilaisen koulutus, osaaminen ja kokemus on saatava käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomella on erityinen vahvuus, jota ei saa unohtaa. Suomalainen lähihoitaja on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattilainen, jonka koulutus antaa valmiuksia toimia monenlaisissa tehtävissä ja toimintaympäristöissä. Tämä laaja-alainen osaaminen on suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kilpailuetu, josta on syytä pitää kiinni. Suomalaisesta lähihoitajakoulutuksesta voisi olla opittavaa myös muissa maissa.
Tulevaisuuden henkilöstöpulaa ei ratkaista asettamalla ammattiryhmiä vastakkain, vaan tunnistamalla ja hyödyntämällä jokaisen ammattilaisen osaaminen oikein. Siksi SuPer osallistuu kansainvälisten kannanottojen valmisteluun ja vaikuttaa myös yksittäisiin sanamuotoihin. Niillä voi olla suuri merkitys siihen, millaisena lähihoitajien ammatti nähdään: Lähihoitaja ei ole toisen ammattiryhmän korvike, vaan koulutettu ammattilainen, jolla on oma tärkeä tehtävänsä ja osaamisensa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Lisätietoja