Hyvän työyhteisön voima ja vammaispalvelutyön ilo
Otsikoissa ja mediassa hyvät sosiaali- ja terveysalan työpaikat jäävät usein näkymättömiin. Vammaispalvelut eivät ole poikkeus. Useimmiten ääneen pääsevät ongelmat, kiire ja puutteet – ja toki niistä pitääkin puhua. Ammattiliittoonkin otetaan yhteyttä silloin, kun jokin ei toimi.
Hiljaisemmaksi jää se toinen todellisuus: arki, jossa työ sujuu, työyhteisö toimii ja ihmiset viihtyvät. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näitä asioita olisi olemassa. Päinvastoin.
SuPerissa on haluttu tehdä tilaa myös hyvälle. SuPer-lehdessä ja kohtaamisissa jaetaan kokemuksia toimivista työyhteisöistä – niistä, joissa työ kantaa ja ihmiset voivat hyvin. Sillä on merkitystä, millaista kuvaa alasta rakennamme. Jos kuulemme vain huonoista kokemuksista, alamme helposti uskoa, että kaikki on huonosti.
Tämä koskee myös vammaispalveluja. Vammaispalvelutyö on vaativaa, mutta siinä on myös ainutlaatuinen merkityksellisyys. Työ ei ole vain tehtävien suorittamista, vaan ihmisen rinnalla kulkemista: arjen tukemista, osallisuuden vahvistamista, pientenkin edistysaskelten mahdollistamista. Työssä näkee konkreettisesti oman tekemisensä vaikutuksen toisen ihmisen elämään – ja juuri se tekee työstä monelle erityisen palkitsevaa.
Hyvä työyhteisö on tämän kaiken perusta. Sen salaisuus ei ole yksittäinen asia, vaan arjen kokonaisuus: luottamus, turvallinen ilmapiiri ja toimiva vuorovaikutus. Kun tieto kulkee ja jokainen tulee kuulluksi, työ sujuu. Kun tiedetään, mitä kohti mennään – asiakkaan hyvä elämä keskiössä – työ saa suunnan ja merkityksen.
Johtamisella on iso rooli. Reilu, johdonmukainen esihenkilö tukee työntekijöitä, mahdollistaa kehittymisen ja pitää huolta työhyvinvoinnista. Hyvässä työyhteisössä saa myös ajatella itse, ehdottaa ja kokeilla uutta.
Silti täydellisiä työpaikkoja ei ole. Konflikteja syntyy kaikkialla, myös hyvin toimivissa yksiköissä. Ero syntyy siitä, miten niitä käsitellään. Rakentava keskustelu, kuunteleminen ja halu ratkaista asioita yhdessä vahvistavat luottamusta ja pitävät arjen sujuvana.
Hyvät työyhteisöt eivät myöskään synny sattumalta. Ne rakentuvat pienistä teoista: tavasta kohdata työkaveri, jakaa tietoa, auttaa kiireessä ja sanoa kiitos. Ne syntyvät yhteisesti sovituista toimintatavoista ja siitä, että jokainen kokee olevansa tärkeä osa kokonaisuutta.
On hyvä muistaa, että toimiva työyhteisö ei ole kalliimpi ratkaisu – usein päinvastoin. Kun resurssit ovat kohdallaan, työ on suunnitelmallista ja henkilöstö sitoutunutta, arki on sujuvaa. Hyvä maine houkuttelee työntekijöitä, vaihtuvuus pysyy kohtuullisena ja osaaminen vahvistuu. Ja ehkä tärkeimpänä: hyvässä työyhteisössä viihdytään.
Vammaispalveluissa on paljon tällaisia työpaikkoja. Niistä vain puhutaan liian vähän. Siksi kysymys kuuluu: millaista tarinaa me kerromme omasta työstämme – ja voisimmeko kertoa siitä myös sen, mikä toimii?
Pystytkö tunnistamaan omasta arjestasi hyvän työyhteisön? Tai voisitteko yhdessä rakentaa siitä vielä paremman?
– Anne Nylund
Kirjoittanut
Anne Nylund
09 2727 9139Ruotsinkielinen jäsenpalvelu sekä ruotsinkielinen opiskelija- ja oppilaitosyhteistyö, vammaistyö.