Hyppää sisältöön

Psykologinen turvallisuus tukee työhyvinvointia ja asiakasturvallisuutta

Superilaisten tekemä työ perustuu luottamukseen, yhteistyöhön ja kykyyn toimia erilaisissa tilanteissa. Työpäivän aikana kohdataan ihmisiä heidän elämänsä vaikeimmissa hetkissä, tehdään tärkeitä havaintoja asiakkaiden voinnista ja ratkaistaan nopeasti muuttuvia tilanteita. Siksi työyhteisön ilmapiirillä on suuri merkitys sekä työntekijöiden hyvinvointiin että asiakkaiden saamaan hoitoon.

Psykologisesti turvallinen työyhteisö on sellainen, jossa jokainen uskaltaa käyttää osaamistaan täysimääräisesti. Lähihoitajat, lastenhoitajat ja muut superilaiset ammattiryhmät voivat kertoa havainnoistaan, nostaa esiin huoliaan, pyytää apua ja myöntää virheensä ilman pelkoa siitä, että häntä vähätellään tai syyllistetään. Tällaisessa työyhteisössä ihmiset uskaltavat myös kehittää toimintaa.

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä työntekijä voi luottaa siihen, että hänen näkemyksiään kuunnellaan ja että esiin nostetut asiat käsitellään asiallisesti. Tämä ei ole pelkästään työhyvinvointikysymys vaan myös asiakas- ja potilasturvallisuuskysymys. Turvallinen ilmapiiri tukee sitä, että ongelmiin puututaan ajoissa ja toimintaa voidaan kehittää avoimen keskustelun pohjalta.

Usein sanotaan, että työilmapiiri on kaikkien yhteinen asia. Tämä pitää osittain paikkansa, sillä jokainen työntekijä vaikuttaa omalla käyttäytymisellään työyhteisöön. Vastuut eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Organisaatiossa valta ja mahdollisuus vaikuttaa toimintakulttuuriin ovat ennen kaikkea johdolla ja esihenkilöillä. Siksi myös vastuu työyhteisön ilmapiiristä on suurempi niillä, jotka käyttävät työnjohto-oikeutta ja tekevät henkilöstöä koskevia päätöksiä.

”Turvallinen ilmapiiri tukee sitä, että ongelmiin puututaan ajoissa ja toimintaa voidaan kehittää avoimen keskustelun pohjalta”.

Saija Vähäkuopus

Työntekijän näkökulmasta johtamisen merkitys näkyy erityisesti siinä, miten työntekijöiden viesteihin reagoidaan. Kun työntekijä kertoo huolestaan asiakkaan hoidosta, työjärjestelyistä tai työssä jaksamisesta, hänen kokemuksensa kuulluksi tulemisesta vaikuttaa suoraan luottamukseen.

Jos huolia vähätellään tai palautteesta seuraa kielteisiä reaktioita, työntekijät alkavat helposti vaieta. Jos taas havainnot otetaan vakavasti ja niihin pyritään etsimään ratkaisuja, avoimuus vahvistuu. Hyvä työilmapiiri ei synny kehotuksella olla positiivinen. Se syntyy kokemuksesta, että työntekijöitä kuunnellaan, heidän osaamistaan arvostetaan ja heidän hyvinvointinsa on työnantajalle aidosti tärkeää.

Työntekijöillä on vastuu omasta käytöksestään, työtovereiden kunnioittamisesta ja rakentavan työilmapiirin ylläpitämisestä. He eivät kuitenkaan voi yksin korjata työyhteisön kulttuuria, jos johtaminen ei tue avoimuutta ja luottamusta. Siksi keskustelussa on tärkeää tunnistaa, että psykologinen turvallisuus alkaa johdosta ja leviää parhaimmillaan koko työyhteisöön.

Kannustava ilmapiiri näkyy arjessa usein pieninä tekoina. Työvuoron aikana kollega kysyy, tarvitseeko toinen apua. Uusi työntekijä saa rauhassa opetella tehtäviään ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Kiireen keskellä muistetaan kiittää hyvin tehdystä työstä. Erimielisyyksiäkin voi olla, mutta niitä käsitellään asiallisesti ja toisia kunnioittaen.

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä työntekijät uskaltavat tuoda esiin ajatuksiaan, kertoa havaitsemistaan epäkohdista, pyytää apua ja osallistua toiminnan kehittämiseen ilman pelkoa kielteisistä seurauksista. Tämä vahvistaa työhyvinvointia, lisää sitoutumista työhön, parantaa yhteistyötä ja tukee myös asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Onneksi Suomessa on paljon työpaikkoja, joissa psykologinen turvallisuus toteutuu arjessa ja joissa henkilöstö kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Tällainen toimintakulttuuri ei synny sattumalta, vaan se on seurausta määrätietoisesta johtamisesta, avoimesta vuorovaikutuksesta ja pitkäjänteisestä työstä luottamuksen rakentamiseksi.

Kun johto sitoutuu luomaan turvallisen ja oikeudenmukaisen työympäristön, voidaan saavuttaa työyhteisö, jossa sekä työntekijät että organisaatio voivat onnistua parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjoittaja

Saija Vähäkuopus
Asiantuntija
Saija Vähäkuopus
09 27279218

Verkkokoulutus