Yhteistoimintaneuvottelujen kulku

• Työnantajan pitää aloittaa yhteistoimintaneuvottelut (yt-neuvottelut), jos työnantaja harkitsee henkilöstövähennyksiä.
• Päätös yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta tehdään alue/kunnanhallituksessa, jonka jälkeen työnantaja kutsuu yhteistoimintaneuvottelut koolle. Neuvotteluissa SuPerilaisia edustaa SuPerin pääluottamusedustaja.
• Työnantajan on jo yt-neuvotteluiden yhteydessä annettava selvitys periaatteista pääluottamusedustajille, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät.
• Neuvottelut kestävät vähintään 6 viikkoa.
• Neuvottelujen päättymisen jälkeen työnantaja tekee päätökset toimenpiteistä.

Miten irtisanottavat valitaan?

• Työnantaja voi päättää irtisanottavat vasta yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen.
• Työnantaja ei saa tehdä valintaa epäasiallisin tai syrjivin perustein (esim. terveydentila tai raskaus).
• Työnantaja saa käyttää omaa harkintavaltaansa irtisanottavien valinnassa. Laki ei määrittele irtisanomisjärjestystä, mutta kunta- ja hyvinvointialueen työehtosopimuksissa (HYVTES/KVTES) asiasta on sovittu työsopimussuhteisten osalta hieman tarkemmin:

• Ennen irtisanomista työnantajan on selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä tarjoamalla työntekijälle muuta työtä. Ensisijaisesti työntekijälle on tarjottava hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, on työnantajan tarjottava muuta työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä.
• Mikäli koulutusta vastaavaa työtä ei ole tarjota, tulee työnantajan selvittää ennen irtisanomista tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä, olisiko työntekijä koulutettavissa muihin tehtäviin. Koulutusvelvollisuuden laajuus tulee olla työntekijän ja työnantajan kannalta tarkoituksenmukaista ja kohtuullista, ja se ratkaistaan tapauskohtaisesti.

• Kun on tiedossa, keitä irtisanominen tai uudelleensijoittaminen koskee, työnantajan on käytävä jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtainen keskustelu/kuuleminen. Työntekijällä on oikeus ottaa luottamusedustaja/tukihenkilö mukaan keskusteluun/kuulemiseen.
• Jos työntekijä ei ota tarjottua työpaikkaa vastaan, työnantaja voi irtisanoa työntekijän. SuPer ei suosittele, että työntekijä irtisanoutuu itse missään tilanteessa, vaan irtisanomispäätöksen tekee aina työnantaja.

 Miten irtisanomiset toteutetaan

• Irtisanomisilmoitus on ensisijaisesti annettava työntekijälle tiedoksi henkilökohtaisesti.
• Irtisanomisilmoitus voidaan antaa tiedoksi sähköisesti tai postitse.
• Mikäli irtisanomisilmoitus toimitetaan kesken vuosiloman, alkaa työntekijän irtisanomisaika kulua vasta loman päättymistä seuraavasta päivästä.
• Henkilökohtainen irtisanomisaika riippuu työntekijän työsuhteen kestosta. Irtisanomisajat löytyvät Työelämäoppaasta.
• Irtisanomisajalla tehdään normaalisti töitä ja työnantaja maksaa palkkaa.
• Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työntekemisestä, jolloin työtä ei tarvitse tehdä, mutta palkka maksetaan normaalisti irtisanomisajalta. Asiasta on syytä sopia kirjallisesti.
• Jos työntekijän oman yksikön toiminta päättyy ennen irtisanomisajan päättymistä, voi työnantaja velvoittaa työntekijän siirtymään töihin toiseen työyksikköön. 
• Työnantajan kanssa on hyvä käydä keskustelu mm. kertyneistä vuosilomapäivistä, työaikapankkitunneista ja säästövapaista.
• Työnantaja voi määrätä pitämään vuosilomaa irtisanomisaikana neljän viikon ilmoitusaikaa noudattaen.

Takaisinottovelvollisuus

Takaisinottovelvollisuus on työnantajan velvollisuus tarjota työtä tuotannollisella tai taloudellisella syyllä irtisanomallaan työntekijälle työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työnantaja tarvitsee työntekijää samoihin tai samankaltaisiin työtehtäviin.

Takaisinottoaika on neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut ennen työsuhteen päättymistä alle 12 vuotta ja kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut vähintään 12 vuotta.

Työntekijän on ilmoittauduttava työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle, jotta hän kuuluu takaisinottovelvollisuuden piiriin. Työnhakijaksi on mahdollista ilmoittautua, vaikka olisi työllistynyt irtisanomisen jälkeen.

Työnantaja ei saa palkata uutta työntekijää määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työhön tekemään irtisanomansa työntekijän samoja tai samankaltaisia tehtäviä takaisinottoaikana.

Muutosneuvotteluiden kulku

• Työnantajan, jonka palveluksessa on vähintään 50 työntekijää, on aloitettava muutosneuvottelut, jos työnantaja harkitsee irtisanomisia, lomauttamista tai henkilöstöön kohdistuvia olennaisia ehtomuutoksia.
• Työnantajan tulee antaa muutosneuvotteluesitys viisi päivää ennen neuvotteluiden alkamista.
• Neuvotteluissa SuPerilaisia edustaa Sote ry:n luottamusmies tai pääluottamusmies.
• Työnantajan on jo muutosneuvotteluissa annettava luottamusmiehelle tai pääluottamusmiehelle esitys toimintasuunnitelmaksi ja mahdollisista irtisanomisista aiheutuvien seurausten lieventämiseksi.
• Neuvotteluaika on kolme viikkoa, jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, osa-aikaistamiset tai yli 90 päivää kestävät lomautukset kohdistuvat vähintään 10 työntekijään ja yrityksen säännöllinen työntekijämäärä on säännöllisesti vähintään 50. Muissa tapauksissa neuvotteluaika on 7 päivää (50 työntekijän yrityksissä).

• Säännöllisesti 20-49 työntekijää työllistävät yritykset: Neuvotteluaika 7 päivää ja koskee tilannetta, jossa yritys on harkitsemassa lomauttamista, osa-aikaistamista tai olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista tai vähintään 20 työntekijän irtisanomista 90 päivän sisällä.
• Neuvotteluiden jälkeen työnantajan on annettava kohtuullisen ajan kuluessa työnantajan selvitys harkittavana olevan päätöksen sisällöstä, kohteena olevien työntekijöiden määrästä ja minkä ajan kuluessa toimenpiteet pannaan täytäntöön.
• Muutosneuvottelujen päättymisen jälkeen työnantaja tekee päätökset toimenpiteistä.

Miten irtisanottavat valitaan

• Työnantaja voi päättää irtisanottavat työntekijät vasta muutosneuvotteluiden päättymisen jälkeen.
• Työnantaja ei saa tehdä valintaa epäasiallisin tai syrjivin perustein (esim. terveydentila tai raskaus).
• Työnantaja saa käyttää omaa harkintavaltaansa irtisanottavien valinnassa. Laki ei määrittele irtisanomisjärjestystä. Yksityisen sosiaalipalvelualan ja terveyspalvelualan työehtosopimukset eivät sisällä määräyksiä työntekijöiden irtisanomisjärjestykseen liittyen.
• Ennen irtisanomista työnantajan on selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä tarjoamalla työntekijälle muuta työtä. Ensisijaisesti työntekijälle on tarjottava hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, on työnantajan tarjottava muuta työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä.
• Mikäli koulutusta vastaavaa työtä ei ole tarjota, tulee työnantajan selvittää ennen irtisanomista tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä, olisiko työntekijä koulutettavissa muihin tehtäviin. Koulutusvelvollisuuden laajuus tulee olla työntekijän ja työnantajan kannalta tarkoituksenmukaista ja kohtuullista, ja se ratkaistaan tapauskohtaisesti.
• Kun on tiedossa, keitä irtisanominen tai uudelleensijoittaminen koskee, työnantajan on käytävä jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtainen keskustelu. Työntekijällä on oikeus ottaa luottamusmies/tukihenkilö mukaan keskusteluun.
• Jos työntekijä ei ota tarjottua työpaikkaa vastaan, työnantaja voi irtisanoa työntekijän. SuPer ei suosittele, että työntekijä irtisanoutuu itse missään tilanteessa, vaan irtisanomispäätöksen tekee aina työnantaja.

Miten irtisanomiset toteutetaan

• Irtisanomisilmoitus on ensisijaisesti annettava työntekijälle tiedoksi henkilökohtaisesti.
• Irtisanomisilmoitus voidaan antaa tiedoksi sähköisesti tai postitse.
• Mikäli irtisanomisilmoitus toimitetaan kesken vuosiloman, alkaa työntekijän irtisanomisaika kulua vasta loman päättymistä seuraavasta päivästä.
• Henkilökohtainen irtisanomisaika riippuu työntekijän työsuhteen kestosta. Irtisanomisajat löytyvät yksityisen sosiaalipalvelualan ja terveyspalvelualan työehtosopimuksista ja työntekijän omasta työsopimuksesta.
• Irtisanomisajalla tehdään normaalisti töitä ja työnantaja maksaa palkkaa.
• Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työntekemisestä, jolloin työtä ei tarvitse tehdä, mutta palkka maksetaan normaalisti irtisanomisajalta. Asiasta on syytä sopia kirjallisesti.
• Jos työntekijän oman yksikön toiminta päättyy ennen irtisanomisajan päättymistä, voi työnantaja velvoittaa työntekijän siirtymään töihin yrityksen toiseen työyksikköön. 
• Työnantajan kanssa on hyvä käydä keskustelu mm. kertyneistä vuosilomapäivistä, työaikapankkitunneista ja säästövapaista.
• Työnantaja voi määrätä pitämään vuosilomaa irtisanomisaikana neljän viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Takaisinottovelvollisuus

Takaisinottovelvollisuus on työnantajan velvollisuus tarjota työtä tuotannollisella tai taloudellisella syyllä irtisanomallaan työntekijälle työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työnantaja tarvitsee työntekijää samoihin tai samankaltaisiin työtehtäviin.

Takaisinottoaika on neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut ennen työsuhteen päättymistä alle 12 vuotta ja kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut vähintään 12 vuotta.

Työntekijän on ilmoittauduttava työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle, jotta hän kuuluu takaisinottovelvollisuuden piiriin. Työnhakijaksi on mahdollista ilmoittautua, vaikka olisi työllistynyt irtisanomisen jälkeen.

Työnantaja ei saa palkata uutta työntekijää määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työhön tekemään irtisanomansa työntekijän samoja tai samankaltaisia tehtäviä takaisinottoaikana.