Sisäilma
Hyvä sisäympäristö lisää työssä jaksamista ja työn tuottavuutta. Parhaimmillaan se myös edistää työntekijöiden terveyttä ja työhyvinvointia. Työnantajan on huolehdittava sisäilmasto-olosuhteiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta.
Sisäilma käsittää rakennuksen sisäilman ja lämpöolojen kokonaisuuden. Tavallisimmat sisäilman terveysvaarat liittyvät:
- tupakansavuun
- radoniin
- asbestipölyyn
- pitkään jatkuneisiin, laajoihin kosteus- ja homevaurioihin.
Sisäilman laatuun vaikuttavat lämpötilat, ilmastointi, sekä rakennuksen kunto. Maakellarin haju, pintojen kupruilevat maalit ja näkyvä homekasvusto viittaavat useimmiten rakennuksen kosteusvaurioon.
Sisäilmaoireista viestivät oireet, jotka helpottavat muualla ollessa. Tyypillisiä oireita ovat:
- nenän oireet, esim. tukkoisuus
- kurkun oireet, esim. kurkkukipu
- äänen menetys
- silmien ärsytys
- iho-oireet
- päänsärky
- voimakas väsymys
- usein toistuvat hengitystietulehdukset (esimerkiksi poskiontelon- tai keuhkoputkentulehdus)
Kun työntekijällä herää epäily työpaikan sisäilmaongelmasta, on tärkeää tehdä havainnoista ja mahdollisista oireista ilmoitus esihenkilölle, työsuojeluvaltuutetulle ja työterveyshuoltoon.
Sisäilman arviointi on osa työpaikan vaarojen -ja riskien arviointia, mikä kuuluu työnantajan vastuulle.
Työnantajalla on velvollisuus ottaa yhteyttä kiinteistön omistajaan heti, kun rakennuksessa havaitaan ongelmia. Työnantajan tulee toimia sisäilmastoasioissa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana, kun arvioidaan kosteus- ja homevaurion aiheuttamaa terveysvaaraa työntekijöille.
Aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueiden tarkastajat valvovat työympäristön turvallisuutta. Työpaikkatasolla kosteusvauriomikrobien aiheuttamiin ongelmiin tulee suhtautua vakavasti ja ennaltaehkäisevästi.