Perhevapaat

Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi työstä aika, jolta hän saa raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainrahaa. Raskausvapaata annetaan raskauden tai synnytyksen vuoksi. Ennen raskausvapaata raskaana oleva voi tiettyjen työhön liittyvien vaaratekijöiden vuoksi ja tarkemmin laissa säädetyin edellytyksin saada erityisraskausvapaata. Vanhempainvapaa ja hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoitamiseksi. Muita perhevapaita voi olla mahdollista saada myös muun perheenjäsenen hoitamiseksi.

Mitä ovat erilaiset perhevapaat?

Perhevapaita ovat:

• raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaa
• osittainen vanhempainvapaa
• hoitovapaa
• osittainen hoitovapaa
• tilapäinen hoitovapaa
• poissaolo pakottavista perhesyistä
• poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi sekä
• omaishoitovapaa.

Työehtosopimuksiin voi sisältyä poissaolo-oikeus myös perheenjäsenen kuoleman ja perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaisten johdosta.

Perhevapaita voivat lähtökohtaisesti käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Kuitenkin tilapäiseen hoitovapaaseen on oikeus myös lapsen sillä vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Työntekijällä on oikeus lapsen synnyttämiseksi ja hoitamiseksi tarkoitettuihin vapaisiin, mutta niitä koskevia ilmoitusaikoja on noudatettava. Osittaisiin perhevapaisiin työntekijällä ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta vaan työnantaja voi tietyin edellytyksin kieltäytyä antamasta vapaita.

Palkka ja etuudet perhevapaiden aikana

Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa perhevapaiden ajalta. Tavallisesti työehtosopimuksissa on sovittu palkallisesta raskaus- ja vanhempainvapaasta tietyltä ajalta sekä palkallisesta vapaasta lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhytaikaisten poissalojen (tilapäinen hoitovapaa) ajalta. Hoitovapaa ja osittainen hoitovapaa ovat palkattomia. 

Yleensä palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa edellyttää palvelus-/työsuhteen kestäneen tietyn aikaa, esimerkiksi

• SOTE-sopimus ja KVTES 2 kuukautta
• yksityinen sosiaalipalveluala SOSTES 3 kuukautta.

Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi se, että työntekijä ilmoittaa raskaus- ja/tai vanhempainvapaasta tietyssä ajassa työnantajalle.

• Perhevapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaata.

• Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. 

Työehtosopimuksestasi löydät tarkemmat määräykset palkallisesta perhevapaasta.

Kun lapsi syntyy ja kasvaa, vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin. Jos työnantaja maksaa vapaalla olevalle työntekijälleen vapaiden ajalta palkkaa, voi työnantaja hakea niistä korvausta Kelasta. Lisätietoja Kelan verkkosivuilta.

Vuosiloman kertyminen perhevapaan aikana

Raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon tai omaishoitovapaan aikana kertyy vuosilomaa. Työssäolon veroista aikaa seurataan kutakin synnytystä tai adoptiota kohden.

Hoitovapaalla työntekijä ei ansaitse vuosilomaa. Hoitovapaa ei kuitenkaan katkaise työsuhdetta eikä vähennä lomakertymää työssäolokuukausilta.

Perhevapaiden ilmoitusajat

Raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Jos kahden kuukauden ilmoitusaikaa ei ole mahdollista noudattaa puolison työhön menon tai siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden ilmoitusajalla. Se kuitenkin edellyttää, ettei työnantajan toiminnalle aiheudu vakavaa haittaa. Tällöin työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava kahden kuukauden ilmoitusaikaa.

Katso muista perhevapaista ilmoittamisesta työehtosopimuksesta tai, jos työehtosopimuksessa ei ole asiasta määräyksiä, työsopimuslaista.

Perhevapaan keskeyttäminen tai ajankohdan muuttaminen

Jos työntekijä ja työnantaja eivät toisin sovi, perhevapaan voi keskeyttää tai sen ajankohtaa siirtää ainoastaan perustellusta syystä. Yleensä tämä edellyttää, että lapsen hoitojärjestelyt muuttuvat merkittävästi.

• Perusteltu syy on lapsen hoitamisedellytyksissä tapahtunut ennalta arvaamaton ja olennainen muutos, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon tehdessään ilmoitusta vapaan ajankohdasta.
• Esimerkiksi lapsen tai lapsen toisen vanhemman vakava ja pitkäaikainen sairastuminen tai kuolema tai lapsen vanhempien erilleen muuttaminen tai avioero oikeuttaa keskeyttämään perhevapaan.

Perhevapaan ajankohdan muuttamisesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista.

Myös uusi raskaus oikeuttaa keskeyttämään hoitovapaan. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalleen uudesta raskaudesta. Ilmoitus uudesta raskausvapaasta on tehtävä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Lisäksi työntekijä saa aikaistaa raskausvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun vapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Adoptiolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista.

Perhevapaalta työhön palaavan paluusuoja ja syrjinnän kielto

Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Tämä paluusuoja tarkoittaa työnantajaa velvoittavaa työntarjoamisjärjestystä, jossa perhevapaalta palaavalla on etusija aiempaan työhönsä. Perhevapaalta palatessa myös työsuhteen ehtojen tulee säilyä vähintään entisinä.

Jos työtehtäviä on poissaolon aikana järjestelty uudelleen eikä aiempaan tehtävään enää sellaisenaan ole olemassa, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa, työsopimuksen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Jos työnantaja rikkoo perhevapaalta palaavan työntekijän oikeutta palata aikaisempaan työhönsä, saattaa työnantaja syyllistyä tasa-arvolain vastaiseen syrjintään, sillä tasa-arvolaki kieltää työnantajaa johtamasta työtä, jakamasta työtehtäviä tai muutoin järjestämästä työoloja siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella.

Perhevapaalta paluu ja syrjinnän kielto | Tasa-arvovaltuutettu

Lisää aiheesta