Työsuojelutoiminta
Työsuojelutoiminnan tavoitteena on varmistaa, että työpaikka on turvallinen, terveellinen ja hyvinvoiva. Työsuojelu edistää avointa vuorovaikutusta työnantajan ja työntekijöiden välillä sekä tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon.
Työpaikkojen työsuojelun yhteistoiminta perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Yhteistoiminnan osapuolet vaihtelevat asian mukaan:
- Työntekijän henkilökohtaisissa asioissa asian käsittelevät työntekijä ja hänen lähiesihenkilönsä. Työntekijällä on aina oikeus pyytää tuekseen työsuojeluvaltuutettua.
- Työpaikkaa laajasti koskevat asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
- Jos toimikuntaa ei ole, asiat käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken.
- Jos työsuojeluvaltuutettua ei ole valittu, yhteistoiminta tapahtuu työnantajan ja työntekijöiden välillä.
Työpaikan työsuojeluorganisaatio
Työsuojeluorganisaatio toimii työpaikalla asiantuntijana ja työnantajan apuna työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvissä asioissa. Vastuu työpaikan turvallisuudesta on aina työnantajalla, ei työsuojelutoimijoilla.
Työpaikan työsuojelutoimijat ovat:
- työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen
- työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö sekä
- työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuva työsuojelutoimikunta (jos työpaikalla vähintään 20 työntekijää).
Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on kaksi kalenterivuotta, ellei alakohtaisesti ole sovittu pidemmästä toimikaudesta. Toimikausi voi kuitenkin olla enintään neljä kalenterivuotta.
Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintakaudeksi on sovittu neljä kalenterivuotta ja yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla toimikausi on 2-4 vuotta.
Salassapitovelvollisuus
Yhteistoimintatehtävää hoitavilla on salassapitovelvollisuus tehtävää hoitaessaan tietoonsa saamistaan salassa pidettävistä tiedoista. Näitä ovat muun muassa työnantajan taloudellista asemaa ja liike- tai ammattisalaisuutta koskevat tiedot sekä yksityisen henkilön taloudellista asemaa tai hänen terveydentilaansa koskevat tiedot.
Salassapitovelvollisuus ulottuu myös yhteistoimintatehtävän päättymisen jälkeiseen aikaan. Tietoja saa julkaista ainoastaan sen henkilön luvalla, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus on voimassa.