Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus SOSTES
SOSTESia noudatetaan yksityisellä puolella sosiaalialan palveluyksiköissä kuten esimerkiksi yksityisissä vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa, ensi- ja turvakodeissa, kotipalveluissa ja erilaisissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on yleissitova, mikä tarkoittaa sitä, että työnantajaliittoon kuulumatonkin työnantaja on velvollinen noudattamaan sitä. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 72 000 työntekijää. SuPer on toimialan suurin työntekijäjärjestö.
Ajankohtaista
Jäseninfo pidetty 9.3. klo 17.
Tiedote 27.2.2026: Sopimusratkaisu yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta – palkkaratkaisu hyvä lähihoitajille
SOSTES 2026–2028
Sopimuskausi ja sopijaosapuolet
Sopimuskausi on 28 kuukautta: 1.1.2026–30.4.2028.
Neuvotteluosapuolet tarkastelevat yhdessä alan taloudellista tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä joulukuussa 2026. Työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään 30.4.2027, ja irtisanominen on tehtävä viimeistään 31.1.2027.
Jos sopimus irtisanotaan, sopimuskaudelta toteutumatta jäänyt kustannusvaikutus otetaan huomioon seuraavassa sopimusratkaisussa.
Uuden työehtosopimuksen osapuolet ovat työnantajapuolta edustava Hyvinvointiala Hali ry sekä työntekijäpuolta edustavat Sote ry (SuPer, Tehy ja Erto), Talentia ry ja Salli ry.
Palkankorotukset 2026–2027
1.9.2026:
- Yleis- ja taulukkokorotus: 2,7 %
- Vähimmäispalkkaluokat korottuvat: 0,5 % kaikissa palkkaryhmissä paitsi B palkkaryhmässä (hoiva-avustajat), jossa korotus on 0,4 %.
- Palvelusvuosilisien tasokorotus:
- 5 vuotta: vähintään 3 %
- 8 vuotta: vähintään 6 %
- 11 vuotta: vähintään 9,1 %
1.9.2027:
- Yleis- ja taulukkokorotus 2,7 %.
Muut korotukset
Korvaukset 1.9.2026 alkaen:
- Luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset +6,1 %
- Hälytys- ja kielilisät +6,1 %.
Luottamusmies-termi muutetaan TES:ssä muotoon luottamusedustaja.
Tekstimuutokset ja työaikaparannukset
Sopimusratkaisu sisältää runsaasti parannuksia ja selkeytyksiä:
Määräaikaisuudet
- Selkeytyksiä määräaikaisten työsopimusten keston määrittelyyn sijaisen poissaoloa vastaavasti
- Uusi soveltamisohje: Työnantajan seurattava työsuhteiden yhdenjaksoisuutta.
Vaihteleva työaika
- Vähimmäistyöaika määritellään edeltävän 12 kuukauden toteutuneen työajan keskimäärän mukaan, kuten aiemmin
- Poissaolot (loma, sairaus, perhevapaat) jätetään laskennan ulkopuolelle
- Jos työn tarjoaminen loppuu, työntekijällä oikeus kirjalliseen selvitykseen.
Irtisanominen
- Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän irtisanomisajasta poikkeavasti, mutta rajoitetusti (enintään yksi kuukausi).
Työsuhteen päättyminen
- Loppupalkka maksettava viimeistään seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä (parannus aiempaan).
Soveltamisohjeen aiempien rajoitusten lisäksi: Vapaapäiviä on muutoinkin pyrittävä sijoittamaan peräkkäisinä päivinä.
Uutena määräykset saamatta jääneen viikkolevon antamisesta tai viikkolepokorvauksesta (esim. lisä- tai ylityön tekeminen viikkolevon aikana).
- Poistetaan vanhat 6-päiväisen vuosiloman määräykset
- Jos loma päättyy perjantaihin, seuraava viikonloppu on suunniteltava vapaaksi
- Prosenttiperusteiset lomapalkkataulukot korjattu
- Lomarahan maksuajankohdasta voi jatkossa sopia paikallisesti henkilöstön edustajan kanssa (aiemmin oli mahdollista sopia työantajan ja työntekijän välillä).
Perhevapaat
- Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa myös silloin, kun perhevapaa alkaa kesken opintovapaan.
Lyhyet (palkalliset) poissaolot
- Hautajaisiin tarkennettu: siunaustilaisuus ja uurnan lasku.
Tekstiin on selkeytetty, että työehtosopimuksessa mainittu suojavaatetus ei tarkoita työturvallisuuslain henkilösuojainta.
Henkilönsuojaimista ei voi sopia paikallisesti.
Sopimusratkaisu sisältää vahvat kirjaukset useista työryhmistä:
- Palkkausjärjestelmätyöryhmä (2027)
- Paikallisen sopimisen työryhmä
- Työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmä
- Työhyvinvointi- ja tilastotyöryhmät.
Lisäksi jatkuu:
- Pito- ja vetovoimahanke
- Perusteettomia palkkaeroja suhteessa hyvinvointialueiden palkkoihin on tarkoitus edelleen kuroa umpeen.
- Tasa-arvotyö, muun muassa imetystauot ja määräaikaisuuksien seuranta.
Neuvottelukierroksen aikana laadittiin myös yhteinen ohjeistus runkosopimuksista, määräaikaisuudesta ja osa-aikaisuudesta, josta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
Palkkataulukot
SOSTES-taulukkopalkat 2026–2027, kuukausipalkat ja tuntipalkat (pdf)
SOSTES 2023–2025
Työehtosopimuksessa määritellään sovellettavan yksityisen sosiaalialan palkoista ja muista työehdoista. Ratkaisu sisältää työhyvinvointia lisääviä parannuksia ja lisäksi siinä sovittiin yksityisen sosiaalipalvelualan pito- ja vetovoiman kehittämishankkeesta.
Sopimuskausi lähenee loppuaan. Tarkista tästä viimeiset palkankorotukset ja lue, miten paikallinen erä jaetaan ja mitä syksyllä tapahtuu. SOSTES: Tarkista sopimuskauden 2022–2025 viimeiset palkankorotukset
Toukokuussa 2025 yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä työskenteleville maksetaan 150 euron kertaerä. Kertaerä koskee varhaiskasvatuksessa työskenteleviä. Kertaerä on kertaluonteinen palkantarkistus eli se maksetaan vain yhden kerran. Kertaerä maksetaan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä.
Kertaerä maksetaan niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2025 ja työsuhde on voimassa kertaerän maksuhetkellä sekä työntekijä on palkanmaksun piirissä kertaerän maksuaikaan. Huom.! Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan ennen kertaerän maksuajankohtaa, paitsi jos on kyse eläkkeelle jäämisestä.
Kertaerä maksetaan muiden ehtojen täyttyessä perhevapaalla olijoille, riippumatta siitä, ovatko he palkanmaksun piirissä. Se maksetaan muiden ehtojen täyttyessä sairauspoissaolon aikana riippumatta siitä, onko työntekijä palkanmaksun piirissä, edellyttäen, että sairauspoissaolo on alkanut 1.2.2025 jälkeen.
Osa-aikaisuus ja kertaerä
Muiden ehtojen täyttyessä maksetaan osa-aikaiselle työntekijälle kertaerä 2.5.2025 voimassa olevan työsopimuksen mukaisesti. Osittaisella hoitovapaalla olevat sekä osittaisella sairauspäivärahalla työskentelevät työntekijät saavat täyden kertaerän 150 euroa. Muut osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevät saavat kertaerän oman työaikansa suhteessa.
Esimerkki: Jos osa-aikainen työntekijä työskentelee 50 % työajalla, hänelle maksetaan 50 % kertaerän suuruudesta, eli 75 euroa.
Jos työntekijällä on vaihtelevan työajan sopimus, maksetaan kertaerä toteutuneen työajan perusteella. Tarkasteluaika on 6 kuukautta tai jos kyseessä on lyhyempi työsuhde, niin koko työsuhteen kesto.
Työsuhteen yhdenjaksoisuudessa huomioidaan työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaiset lyhytaikaiset keskeytykset. Työsuhteen ei siis tarvitse olla yhdenjaksoinen, jos työsuhteiden väliin jää vain lyhyt tai lyhyitä keskeytyksiä.
Irtisanoutuminen ja kertaerä
Kertaerää ei makseta työntekijälle, joka irtisanoutuu tai vaihtaa työpaikkaa 1.2.2025 jälkeen. Jos irtisanoutuminen tapahtuu kertaerän maksamisen jälkeen, esimerkiksi kesäkuussa, saa kertaerän.
Eläkkeelle jäävälle maksetaan kertaerä, jos hän on palkanmaksun piirissä toukokuussa.
Poissaolot ja kertaerä
Kertaerä maksetaan muiden ehtojen täyttyessä perhevapaalla olijoille riippumatta siitä, ovatko he palkanmaksun piirissä. Perhevapaat ovat näin ollen perusteltu syy olla poissa töistä ja niiden käyttäminen oikeuttaa saamaan kertaerän.
Sairauslomalla tai vuosilomalla voi olla ajalla 1.2.2025-31.5.2025. Yhdenjaksoinen sairausloma ei voi kuitenkaan alkaa ennen 1.2.2025 eli edellä mainitulla ajanjaksolla on myös oltava työssäolopäiviä sairauslomien välillä, jotta kertaerän voi saada. 1.2.2025 jälkeen alkaneet yhdenjaksoiset sairauslomat eivät vaikuta kertaerän maksamiseen, vaikka palkkaa ei maksettaisi enää kesäkuussa.
Esimerkki 1: Sairausloma alkaa 17.1. ja jatkuu 2.6. saakka, kertaerää ei makseta.
Esimerkki 2: Sairausloma alkaa 17.1. ja jatkuu 2.6. saakka keskeytyen ajalle 8.4.-24.4 (työssäoloaika), kertaerä maksetaan.
Esimerkki 3: Sairausloma alkaa 2.3. ja jatkuu 7.6. saakka, kertaerä maksetaan.
Kertaerää ei makseta, jos työntekijä ei ole palkanmaksun piirissä toukokuussa, esimerkiksi koko kuukaudeksi sijoittuvan palkattoman vapaan vuoksi. Kertaerän saamiseen riittää, että työntekijä on töissä edes osan toukokuuta, kunhan työsuhde on voimassa kertaerän maksuhetkellä.
Saat tarvittaessa lisätietoa kertaerästä luottamusmieheltäsi tai SuPerin edunvalvonnasta.
Liity superiin