Hyppää sisältöön

Hallituksen työelämäheikennykset

Hallitus on tehnyt kaudellaan monia heikennyksiä työelämään. SuPer vastustaa työntekijän asemaa heikentäviä muutoksia. Tältä sivulta löydät tiivistetysti tietoa lakimuutoksista ja SuPerin kannanotoista niihin.

Hallituksen ja hyvinvointialueiden toimet nakertavat lähihoitajien työtä

Sekä maan hallituksen että hyvinvointialueiden toimet vaikuttavat ennennäkemättömällä tavalla lähihoitajien työhön ja toimeentuloon. Säästötarpeiden nimissä työntekijän oikeuksia rajoitetaan ja työelämästä tehdään epävarmempaa. Hyvinvointialueilla lähihoitajia estetään tekemästä koulutuksensa mukaista työtä.

Heikennysten tulva heikentää työelämän ja hoitoalan houkuttelevuutta sekä superilaisten toimeentuloa ja työhyvinvointia.

Hallituksen työelämäheikennykset

Hallitusohjelmassa on useita työelämän heikennyksiä, jotka kohdistuvat vahvasti SuPerin jäseniin ja naisvaltaisille sote-aloille ja varhaiskasvatukseen.

Hallitus esittää, että jatkossa määräaikainen työsuhde voitaisiin solmia ilman erityistä perustetta vuodeksi. Nykyisin määräaikaiselle työsuhteelle tulee lain mukaan aina olla peruste, esim. sijaisuus. Heikennys kohdistuu erityisesti nuoriin, työelämäänsä aloittaviin työntekijöihin ja lisäisi raskaussyrjintää.

SuPer käynnisti syksyllä 2023 hallituksen kaavaileman muutoksen myötä Vakinaistamistalkoot laittomasti määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamiseksi ennen kuin työntekijän suojaa työlainsäädännössä heikennetään. SuPerin tavoite oli kampanjan myötä saada kaikki työsopimuslain vastaisesti määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät superilaiset vakinaistettua.

Lainmuutoksen on tarkoitus edetä eduskuntaan syksyllä 2025.

Lue lisää:

Sääntelyä esitetään muutettavaksi niin, että jatkossa työsopimuksen päättämiseen riittää asiallinen syy nykyisin vaadittavan asiallisen ja painavan syyn sijaan. Työntekijän irtisanominen olisi jatkossa helpompaa. Työntekijöiden asema työmarkkinoilla olisi turvattomampi.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 23.10.2025.

Lue lisää:

Lakisääteinen lomautusilmoitusaika on tällä hetkellä kaksi viikkoa. Hallitus haluaa lyhentää ilmoitusajan yhteen viikkoon.

Lainmuutoksen on tarkoitus edetä eduskuntaan syksyllä 2025.

Työehtosopimuksissa on voitu sopia pidemmästä lomautusilmoitusajasta. SOTE-sopimuksessa, KVTESissä ja HYVTESissä on sovittu kolmen viikon lomautusilmoitusajasta.

Työsopimuslakia muutettaisiin siten, että työnantajan velvollisuus tarjota työtä entiselle, tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomalleen työntekijälle poistettaisiin työnantajilta, joiden palveluksessa on alle 50 työntekijää.

Lainmuutoksen on tarkoitus edetä eduskuntaan syksyllä 2025.

Suojelutyötä ja hätätyötä koskeva lakimuutos on tullut voimaan 16.6.2025.

Suojelutyöllä tarkoitetaan yleensä työtä, joka on välttämätöntä hoitaa työtaistelun aikana, jotta esimerkiksi henki ja terveys eivät vaarannu. Suojelutyöstä ei ole aiemmin työsuhteisten osalta säädetty laissa. Suojelutyöstä on vakiintuneesti neuvoteltu ja sovittu myös sote-alalla.

Lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus työtaistelutilanteessa, jossa suojelutyöstä ei päästä sopuun.

Lakimuutoksen myötä ammattiyhdistyksille asetetaan huolehtimisvelvollisuus koskien työtaistelujen toimeenpanoa ja työnantajalle säädetään mahdollisuus hakea tuomioistuimelta lainvastaiseksi katsomansa työtaistelun kieltämistä. Lisäksi säädetään muun muassa hätätyön edellytyksistä työtaisteluiden yhteydessä.

SuPer katsoo, että jatkossa kieltohakemusten ja hätätyön käytön kautta työnantaja voi perusteettomasti murtaa sote-alan työtaisteluja ilman riskiä seuraamuksista. Lainsäädäntö ei kannusta suojelutyöstä neuvotteluun, minkä pitäisi olla ensisijaista eikä laissa säädetä suojelu- tai hätätyötä koskevasta korvauksesta.

SuPer neuvotteli kuntien ja hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa keväällä 2025 suojelu- ja hätätyön ehdoista työtaistelun aikana. Neuvotteluiden tuloksena lähihoitajille maksetaan näistä töistä jatkossa julkisella sektorilla 1,3-kertainen korvaus.

Lue lisää

Poliittisten lakkojen käyttöä on rajoitettu. Työtaistelut, jotka kohdistuvat työehtosopimusten sijaan laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin voivat olla enintään yhden vuorokauden mittaisia. Myös tukilakkojen käyttöä on rajoitettu. Lisäksi laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrää on korotettu ja niiden määrääminen yksilöille mahdollistettiin. Muutokset tulivat voimaan 18.5.2024.

Työtaisteluoikeus on ammatilliseen järjestäytymisvapauteen liittyvä perusoikeus. Toimillaan hallitus pyrkii estämään työntekijöiden mahdollisuuden edistää oikeuksiaan joukkovoimalla.

Lue lisää:

Hallituksen leikkaukset sairauspäivärahaan astuivat voimaan tammikuussa 2025. Laskukaavan muutos pienentää sairauspäivärahaa kaikilta työntekijöitä, joiden vuositulo on vähintään 27 633 euroa.

Leikkaus heikentää merkittävästi työntekijöiden turvaa sairauden aikana ja asettaa erityisesti matalapalkkaiset työntekijät vaikeaan asemaan. Leikkaus vaikuttaa eniten aloihin, joissa sairastavuus on korkeampaa, kuten sosiaali- ja terveysalaan sekä varhaiskasvatusalaan. Näillä aloilla on runsaasti myös tuki- ja liikuntaelinvaivoja, eikä työtä ole mahdollista tehdä fyysisesti rajoittuneella työkyvyllä.

Lue lisää:

Ensimmäistä sairauslomapäivää esitettiin palkattomaksi, mutta hallitus luopui esityksestä 23.4.2025.

Heikennys olisi ollut palkansaajalle kohtuuton tulonmenetys. Se olisi lisännyt sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa töiden tekemistä sairaana. Tämä puolestaan vaikuttaa työntekijän työpanokseen ja toipumiseen sekä lisää virheiden ja tapaturmien riskiä.

Nykyisissä, voimassa olevissa työehtosopimuksissa sairauspäivien palkallisuus on superilaisille taattu. Tulevissa tes-neuvotteluissa palkallisuus tulee kuitenkin neuvotella aina uudelleen.

Lue lisää:

Hallitus suunnittelee poistavansa työntekijöiltä ammattiliittojen jäsenmaksujen veronvähennysoikeuden vuoden 2026 alussa. Tämä tarkoittaa, ettei työntekijä enää voi vähentää verotuksessa sitä summaa, jonka on maksanut ammattiliiton jäsenmaksuina.

SuPerin mukaan tämä on epäoikeudenmukaista etenkin pienituloisten työntekijöiden kannalta.

Eduskunta päättää syksyllä 2025 lakimuutoksesta, jonka mukaan ammattiliittojen ja työnantajaliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuisi vuoden 2026 alusta.

Lue lisää

Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman tavoitteena oli säätää, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

Lopulliseen lakiin tätä rajoitusta ei kuitenkaan sisällytetty yhtä ehdottomassa muodossa. Tammikuussa 2025 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta. Myös sovittelulautakunnan on otettava nämä periaatteet huomioon sovintoehdotusta antaessaan.

Lakimuutoksella ei rajoiteta työehtosopimusosapuolten sopimusvapautta. Tes-osapuolet voivat jatkossakin sopia palkankorotusten yleisen linjan ylittävistä korotuksista. Kevään 2025 kuntien ja hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa SuPer ja muut ammattiliitot onnistuivat pitämään palkkaohjelman voimassa.

SuPer vastusti johdonmukaisesti vientivetoisen mallin säätämistä lakiin:

Hallitus on halunnut lisätä paikallista sopimista ja uudistaa lainsäädäntöä, jotta paikallinen sopiminen olisi mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai onko työpaikalla luottamusmiestä vai ei. Yksityistä sektoria ja valtiota koskeva paikallisen sopimisen lakimuutos tuli voimaan tammikuussa 2025 ja muutokset on huomioitava työehtosopimuksissa seuraavalla neuvottelukierroksella.

Muutokset koskevat yrityskohtaista sopimista sekä valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvaa paikallista sopimista.

Jatkossa työlainsäädännön säännöksistä voi poiketa myös yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla vastaavasti kuin tähän asti on ollut mahdollista poiketa valtakunnallisella työehtosopimuksella. Tämä voi kannustaa yrityskohtaisten työehtosopimusten solmimiseen, mikä voi olla riski työehtosopimusten yleissitovuudelle.

Paikallinen sopiminen laajenee järjestäytymättömiin yrityksiin. Paikallisen sopimisen kiellot poistuivat ja laissa säädetään mahdollisuudesta tehdä paikallisia sopimuksia myös yleissitovuuskentässä. Tämä muutos voi kannustaa yrityksiä eroamaan työnantajaliitosta tai olemaan siihen liittymättä.

Työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa lähtökohtana on, että henkilöstön edustus paikallista sopimusta tehtäessä määräytyy jatkossakin työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen menettelytapoja ja reunaehtoja on paikallisessa sopimisessa noudatettava. Jos työehtosopimuksessa ei ole sovittu vaihtoehtoisesta sopijaosapuolesta luottamusmiehelle, voi sopimuksen tehdä lain perusteella luottamusvaltuutetun kanssa.

Lue myös:

Hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaajärjestelmän 1.8.2024. Aikuiskoulutustuen käyttö painottui sosiaali- ja terveysaloille: esimerkiksi vuonna 2021 tuen saajista 36 % oli ko. sektoreilta. Aikuiskoulutustuen lakkautus heikentää työelämässä olevien mahdollisuuksia opiskella uusi ammatti esim. työvoimapulasta kärsivälle sote-sektorille.

SuPer esitti, että aikuiskoulutustukea ei tule lakkauttaa, vaan tukijärjestelmää olisi kehitettävä kolmikantaisesti.

Hallitus toteuttaa työn ohessa opiskelun pilotointi- ja kehittämishankkeen vuosina 2025–2026. Pilotoinnin piiriin tulee muun muassa lähihoitajakoulutus.

Lue lisää:

Hallitus on muun muassa pidentänyt työttömäksi jääneen omavastuuaikaa, poistanut lapsikorotuksen ja 300 euron työtulon suojaosan. Lisäksi vuorotteluvapaa on lakkautettu. Vuorotteluvapaata ei ole voinut enää aloittaa 31.7.2024 jälkeen.

Lue lisää Super työttömyyskassan sivuilta: Työttömyysturvaa koskevat lakimuutokset – Super työttömyyskassa

Yksityissektoria koskevaa yhteistoimintalakia on työntekijöiden näkökulmasta heikennetty useilla tavoilla.

Lakimuutoksen myötä yhteistoimintalakia sovelletaan pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä (aikaisemmin soveltamisraja ollut 20 työntekijää).

Muutosneuvottelujen kesto lyhentyi: 3 viikkoa tai 7 päivää (aikaisemmin 6 viikkoa tai 14 päivää). Työntekijöiden taloudellinen asema heikentyi, koska muutostoimet tulevat eteen nopeammin eikä seitsemässä päivässä ehditä käymään kunnollisia neuvotteluja.

Muutosneuvotteluvelvoite enintään 90 päivää kestäviä lomautuksia koskien poistui kokonaan. Pienehköissä (20–49 työntekijää työllistävissä) yrityksissä tarvitsee neuvotella vain, jos vähentämistoimi (irtisanominen tai muu) kohdistuu vähintään 20 työntekijään ja toimet toteutetaan 90 päivän aikana. Muutoin tulee noudattaa työsopimuslain mukaisia kuulemis- ja selvitysvelvoitteita.

Vuoropuheluvelvoitteen tarkoituksena olisi parantaa tiedonkulkua ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Vuoropuheluvelvoite keveni 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä siten, ettei vuoropuhelua tarvitse käydä enää yhtä säännöllisesti. Vuoropuhelun tapaa ja toistuvuutta ei määritellä laissa. Käytännöt jäävät viime kädessä työnantajan päätettäviksi.

Yhteistoimintalaki sisältää uuden säännöksen työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavasta ajasta. Jos irtisanomisuhan alla vähintään 10 työntekijää, työsuhde voi päättyä aikaisintaan 30 päivän kuluttua siitä, kun neuvotteluesitys on toimitettu työvoimaviranomaiselle.

Yhteistoimintalain muutokset tulivat voimaan 1.7.2025. Lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella ei ole muutettu.

Lue lisää tiedotteista ja artikkeleista

Hallitus jäädytti ensi töikseen henkilöstömitoituksen 0,65:n tasolle. 1.1.2025 alkaen henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti iäkkäiden ympärivuorokautiseen palveluasumisen toimintayksiköissä.

SuPer vaatii vähimmäismitoituksen nostamista tasolle 0,7, joka on ollut lain alkuperäinen tavoite. Henkilöstömitoituksen laskeminen heikentää hoidon laatua ja työntekijöiden työhyvinvointia.

Hallitus on myös esittänyt, että teknologia lasketaan mukaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitukseen. Muutos olisi tarkoitus saada voimaan 1.1.2026.

SuPerin mukaan esitys ei tue hallituksen tavoitteita nostaa alan veto- ja pitovoimaa ja valmistelu tapahtuu liian kiireisellä aikataululla. Lisäksi näyttöön perustuvaa tieto teknologisista ratkaisuista, jotka oikeastaan vaikuttavat henkilöstön kuormittavuutta vähentävästi, puuttuu toistaiseksi.

Lue lisää: SuPer vanhustenhoidossa

SuPer EI hallitusohjelmalle

SuPerin kannanottojen lisäksi superilaiset osoittivat syksyllä 2023 ja keväällä 2024 useaan kertaan mieltä Orpon hallitusohjelman tavoitteita vastaan. SuPer osallistui STTK:n Kohtuus kaikessa -mielenosoitukseen 18.11.2023 ja palkansaajajärjestöjen yhteiseen Stop NYT! -mielenosoitukseen 1.2.2024. Lisäksi SuPer julisti lakot pääkaupunkiseudun varhaiskasvatukseen tammi-helmikuussa 2024.

Heikennykset hyvinvointialueilla

Ankarien säästövaatimusten kanssa painivat hyvinvointialueet ajavat alas valtakunnallisia sote-palveluita. Lyhytnäköisillä säästötoimilla päättäjät heikentävät lähihoitajien mahdollisuuksia tehdä koulutustaan vastaavaa työtä.

Lue lisää:

Palveluverkon karsiminen

Hyvinvointialueiden edustajat ovat laatineet laajoja leikkauslistoja, joilla on merkittäviä vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja henkilöstön asemaan. Sote-uudistuksen tavoitteet, kuten alueiden välinen tasa-arvo, palvelujen turvaaminen ja hyvinvoinnin edistäminen, ovat palveluverkon supistusten jälkeen entistä kaukaisempia.

Lue lisää: