Työehtosopimusneuvottelut ja työtaistelut
Työehtosopimusneuvotteluissa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot neuvottelevat kyseisen sopimusalan palkoista ja työehdoista. Jokaiselle työehtosopimukselle määritellään aina voimassaoloaika ja neuvotteluosapuolet tyypillisesti palaavat neuvottelupöytään keskustelemaan sopimuksen jatkosta jo hyvissä ajoin ennen voimassa olevat työehtosopimuksen päättymistä.
Toisinaan työehtosopimusneuvottelut eivät etene tavoitteiden mukaisesti eikä tilanne tunnu edistyvän. Tällöin joko työntekijä- tai työnantajaosapuoli saattaa aloittaa työtaistelutoimet neuvotteluiden vauhdittamiseksi. Työtaistelutoimet ovat laillisia, kun työehtosopimus ei ole enää voimassa ja on alkanut niin sanottu sopimukseton tila. Sopimuksen voimassaolon aikana sopimusalan työpaikoilla vallitsee työrauha.
Työntekijöiden työtaistelutoimilla tarkoitetaan joukkoluonteisia painostustoimia ja niihin ryhdytään aina liiton tekemällä päätöksellä ja päätöksen mukaisella tavalla. Työtaistelumuotoja ovat muun muassa lakko, ulosmarssi, ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä hakusaarto.
Ammatillinen järjestäytymisvapaus ja työtaisteluoikeus on turvattu useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Suomessa järjestäytymisvapaus on turvattu perustuslaissa.
Tällä sivulla
Lakko
Lakko (tai työnseisaus) on työtaistelumuoto, jonka aikana työntekijä on kokonaan poissa työpaikalta eli kyse on työn väliaikaisesta keskeyttämisestä. Työntekijä ei mene lakon aikana töihin eikä työnantaja maksa hänelle lakon ajalta palkkaa. Lakon aikana työntekijän työsuhde pysyy kuitenkin voimassa ja jatkuu täysin ennallaan.
Lakosta annetaan työntekijäjärjestöjen toimesta lain vaatima lakkovaroitus viimeistään kaksi viikkoa ennen suunnitellun lakon aloittamista. Lakkovaroituksessa kerrotaan lakon syyt sekä millä työpaikoilla ja milloin lakko järjestetään. Lakkoon osallistuvat vain ne SuPerin jäsenet, jotka työskentelevät ilmoitetun työehtosopimuksen piirissä ja ilmoitetuissa työyksiköissä. Lakkoa voidaan siirtää tai se voidaan perua työntekijäjärjestöjen päätöksellä ennen sen alkamista. Lakon siirto saattaa myös tapahtua tietyin edellytyksin esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön toimesta tai virkariitalautakunnan asettamisen seurauksena.
SuPerin tekemä päätös lakosta on jäseniä sitova. Tämä tarkoittaa, että kaikki lakonalaista työtä tekevät työntekijät ovat rikkureita. SuPerin hallinto voi päättää seurauksista niiden jäsenten osalta, jotka toimivat yhteistä tavoitetta vastaan ja tekevät lakonalaisia töitä. SuPer auttaa jäseniään osallistumaan lakkoon maksamalla lakkoavustusta. SuPerin lakkoavustus maksetaan vain liiton jäsenille ja liittymisen on tullut tapahtua ennen lakon alkamista. Lakkoavustusta haetaan liitosta jälkikäteen vahvistettujen lakkopäivien perusteella. Lakkoon osallistuneella jäsenellä tulee olla jäsenmaksut maksettuina.
Et voi. SuPerin jäsenet eivät voi tehdä lakkokohteissa lakon aikana keikkaa. Lakkokohteissa lakonalaista työtä tekevät ovat rikkureita.
Opiskelijan osallistuminen lakkoon riippuu siitä, onko hän työsuhteessa lakkokohteessa. Opintoihin kuuluvassa palkattomassa harjoittelussa oleva opiskelija ei ole työsuhteessa harjoittelupaikkaansa, joten opiskelija ei ole varsinaisesti lakon piirissä. Käytännössä harjoittelun suorittaminen lakkokohteessa todennäköisesti estyy, sillä työssä oppijalla ei saa teettää itsenäistä työtä ja hänellä on oikeus saada ohjausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana.
Oppisopimuskoulutuksessa oleva opiskelija sen sijaan on työsuhteessa työnantajaan ja kuuluu näin ollen lakon piiriin. Käytännössä työskentely lakkokohteessa voi estyä myös siksi, ettei opiskelija voi tehdä työtä eli oppia ilman ohjaajaa. Opiskelijalla on opiskelumuodosta riippumatta oikeus nimettyyn työpaikkaohjaajaan työpaikalla.
Opintojen ohella palkkatyötä lakkokohteessa tekevä opiskelija on lakossa.
Ei voi. Työnantaja ei voi rangaista työntekijää, joka osallistuu liiton toimeenpanemaan lailliseen lakkoon. Työnantaja ei saa irtisanoa tai purkaa työsuhdetta lailliseen lakkoon osallistumisen tai muun ammattiyhdistystoiminnan vuoksi. Työnantaja ei myöskään saa kerätä tietoa lakkoon osallistuvista työntekijöistä tai yrittää muuten painostaa työntekijöitä.
Jos kohtaat minkäänlaista uhkailua tai painostusta työnantajan toimesta, ole yhteydessä omaan luottamusedustajaasi ja SuPerin sopimusedunvalvontaan.
Ulosmarssi
Ulosmarssissa työntekijät poistuvat työpaikalta ennalta sovittuna aikana ja sovitun keston mukaan, esim. muutamaksi tunniksi. Jos ulosmarssi toteutetaan työehtosopimuksen voimassa ollessa ja ulosmarssilla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi palkkaukseen, on tällöin kyseessä laiton työtaistelutoimenpide.
Sopimuksen voimassaolon päätyttyä voidaan sen sijaan toteuttaa laillisia ulosmarsseja. Ulosmarsseista tehdään aina etukäteen päätös liitossa tai ammattiosastossa. Yksittäinen jäsen ei saa omalla päätöksellään marssia ulos työpaikalta, sillä työnantaja voi tällöin ryhtyä varoitus- tai työsuhteen päättämismenettelyyn.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana töitä tehdään normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti, mutta ei tehdä ylitöitä eikä vaihdeta tai muuteta vuoroja. Jokainen työntekijä tekee siis vain sovitut työtehtävät sovitun työvuoron puitteissa. Työtaisteluiden ulkopuolellakaan työntekijöillä ei ole velvollisuutta suostua ylitöihin tai vuoronvaihtoihin, mutta julistetun ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana se on SuPerin jäseniltä kiellettyä.
Liitto ilmoittaa milloin kielto astuu voimaan, milloin se päättyy ja mitä työpaikkoja se koskee. Tietyt yksiköt tai hoitotiimit saatetaan rajata kiellon ulkopuolelle kokonaan. Ylitöiden sekä vuoronvaihtojen hyväksymiseksi saatetaan myös asettaa ehtoja, esimerkiksi työnantajan maksama vähimmäiskorvaus.
Huomaa, että kielto ei välttämättä aina kosketa samaan aikaan sekä ylitöiden vastaanottamista että vuoronvaihtoja. Jos liitto asettaa esimerkiksi vain vuoronvaihtokiellon, tällöin ylitöiden vastaanottaminen on sallittua normaalisti, kunhan ylimääräisestä työstä maksetaan korvaukset työehtosopimuksen mukaisesti.
Ei koske. Työnantajan kanssa ennen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkamista sovitut vuoronvaihdot ovat voimassa ja työvuorot tehdään sovitun mukaisesti.
Kyllä koskee. Kielto kattaa kaikki työsuhteessa olevat työntekijät työsuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Kielto koskee siis myös oppisopimusopiskelijoita, jotka ovat työsuhteessa ja saavat työstään palkkaa. Koulutussopimuksella opiskelevat sen sijaan ovat kiellon ulkopuolella, koska he eivät ole työsuhteessa eivätkä saa työstään palkkaa.
Työnantaja voi muuttaa työvuorolistaa työehtosopimuksessa asetetuin edellytyksin tai työntekijän työntekopaikkaa hänen työsopimuksessa sovitun mukaisesti. Jos epäilet, että työnantaja on toiminut lainvastaisesti, ole yhteydessä luottamusedustajaan ja SuPerin edunvalvontaan.
Hakusaarto
Hakusaarron (tai hakukiellon) aikana saarron kohteeksi nimettyjen työnantajien kanssa ei saa sopia uusia työsuhteita eikä hakea tämän avoimena olevia työpaikkoja. Uusia työsuhteita ei sovita riippumatta työsuhteen kestosta ja muodosta tai siitä, alkaisiko työ saarron aikana vai sen jälkeen. Ennen hakusaarron julistamista sovituissa työsuhteissa aloitetaan kuitenkin normaalisti, vaikka aloitus tapahtuisi hakusaarron aikana.
Työntekijät, jotka työskentelevät voimassa olevalla vaihtelevan työajan sopimuksella hakusaarron piiriin kuuluvassa yrityksessä, voivat jatkaa työskentelyä normaalisti, vaikka työtä tehtäisiin keikkatyyppisesti. Sen sijaan nk. runkosopimus ei ole voimassa oleva työsopimus, joten kaikki sen puitteissa sovitut uudet työsuhteet kuuluvat hakusaarron piiriin ja ovat saarron voimassaoloaikana kiellettyjä.
Suojelutyö ja hätätyö
Suojelutyö hoitoalalla tarkoittaa työtaistelun ulkopuolelle rajattua välttämätöntä työtä asiakas- ja potilasturvallisuuden takaamiseksi. Lain mukaan työntekijäosapuolella on velvollisuus huolehtia, ettei työtaisteluilla vaaranneta esimerkiksi henkeä, terveyttä, työpaikan laitteita tai ympäristöä sekä niiden turvaamiseksi välttämättömiä toimintoja. Työntekijä- ja työnantajaosapuolet neuvottelevat, miten vahinkoseuraukset vältetään ja missä määrin suojelutyötä tarvitaan. Suojelutyön tekemiseen osallistuvat kaikki työntekijät kuormittavuuden ehkäisemiseksi. Jos työtehtäviin tulee muutoksia, työntekijöillä on oikeus perehdytykseen.
Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos hengelle ja terveydelle kohdistuvan vaaran uhka on välitön ja sen aiheutumista ei kohtuullisilla keinoilla voida välttää. Vaikka työtaistelu ei ole peruste hätätyön teettämiselle, työtaisteluidenkin aikana voi syntyä tilanteita, joissa hätätyö on perusteltua. Kun perusteet täyttyvät, työntekijä ei voi kieltäytyä hätätyöstä. Hätätyön teettäminen vaatii työnantajalta kirjallisen viranomaisilmoituksen sen syystä, laajuudesta ja odotetusta kestosta. Hätätyön teettämisen tulee olla työnantajan viimesijainen keino.