Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta. Koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako tehty työsopimus sekä työntekijän että työnantajan odotuksia.

Koeajasta on sovittava siten, että työnantaja ja työntekijä ovat selkeästi tietoisia koeajan ehdosta ja pituudesta. Yleensä koeaikaehto kirjataan työsopimukseen. Työsopimuksessa voi myös lukea, että työsuhteessa sovelletaan työehtosopimuksen määräystä koeajasta. Työsuhteessa ei ole koeaikaa, jos sitä ei ole kirjattu työsopimukseen eikä sovittu suullisesti.

Koeajasta on sovittava ennen työnteon aloittamista ja se alkaa kulua työnteon aloittamisesta. Koeaikaehtoa voidaan käyttää vain kerran työsuhteen alussa. Jos saman työnantajan ja työntekijän välillä sovitaan määräaikaisen sopimuksen perään uudesta määräaikaisesta työsuhteesta samaan työhön, ei siihen voida ottaa uudestaan koeaikaehtoa, elleivät työtehtävät olennaisesti muutu.

Koeajan aikana sekä työntekijä että työnantaja voi purkaa työsuhteen päättymään heti ilman irtisanomisajan noudattamista. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Koeajan pituus

Koeajan enimmäispituus on kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa mahdollisine pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Jos työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Pidentämismahdollisuus koskee siis vain pidempiä poissaoloja.

Työantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.