Neuvottelut

Työehtosopimus on SuPerin ja muiden ammattiliittojen sekä työnantajaliittojen välinen sopimus, joka määrittelee työsuhteen vähimmäisehdot.

Työehtoja ovat esimerkiksi palkka, työaika ja vuosiloma. Työehtosopimukseen on neuvoteltu esimerkiksi lain minimiä pidempi vuosiloma sekä lomaraha, jota laki ei tunne lainkaan.

Yleensä tes on valtakunnallinen ja koskee kaikkia kyseisen alan työntekijöitä Suomessa eli se on yleissitova. Voidaan myös sopia yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

Kunta- ja hyvinvointiala

• Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen eli SOTE-sopimuksen, Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) ja Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) neuvottelevat
  • työntekijöiden puolella SuPer ja Tehy (Sote ry) sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU.
  • työnantajia edustaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

Yksityinen sektori

• Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen neuvottelevat ammattiliitot SuPer, ERTO ja Tehy, jotka yhdessä muodostavat Sote ry:n sekä JHL, Talentia ja Salli ry (Ammattiliitto Pro, Jyty ja Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL). Työnantajien puolella neuvottelee Hyvinvointiala Hali ry.
• Yksityisen varhaiskasvatusalan neuvotteluosapuolia ovat työnantajaliitto Sivistysala Sivista ry sekä ammattiliitot SuPer, JHL, OAJ ja Talentia.
• SuPer, Ammattiliitto Pro, Erto, Jyty ja Tehy ovat keskusjärjestö STTK:n jäseniä, Talentia, OAJ ja STHL kuuluvat Akavaan, ja JHL on SAK:n jäsen.
• Hali ja Sivista ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäseniä.

Neuvottelut käydään työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä. Siten niissä eivät ole edustettuina ne työnantajat ja työntekijät, jotka eivät kuulu alansa liittoon.

Työttömyyskassa (esimerkiksi YTK, Super TK) ei ole ammattiliitto, eikä siten ole mukana neuvottelemassa työehdoista.

Yleissitovat työehtosopimukset koskevat kuitenkin myös niitä työntekijöitä, joiden työnantaja ei ole järjestäytynyt alan työnantajaliittoon.

Yleissitova työehtosopimus takaa kohtuullisen palkan ja työehdot kaikille alan työntekijöille. Se säilyy voimassa vain, jos alalla on riittävästi ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä.

Lähes kaikki superilaiset ovat valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten piirissä. Työsuhteen ehdoissa voi kuitenkin olla alueellisia, yritys- tai työpaikkakohtaisia eroja, sillä työehtosopimus saattaa sisältää kirjauksen esimerkiksi palkankorotuserästä, jonka maksamisesta sovitaan paikallisesti.

Paikallisia neuvotteluja käyvät luottamusmiehet tai -edustajat, jotka neuvottelevat työnantajan kanssa. SuPerin toimiston asiantuntijat kouluttavat ja tukevat heitä.

Neuvotteluissa sovitaan aina työehtosopimuksen kestosta.

Neuvotteluja jatketaan myös sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen niin sanotussa sopimuksettomassa tilassa, kunnes uusi sopimus syntyy.

Sopimuksettoman tilan aikana työtaistelutoimet ovat mahdollisia. Toimilla on tarkoitus vauhdittaa neuvotteluja uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Ensisijaisena tavoitteena on aina päästä sopimukseen neuvottelemalla, ilman että työtaistelutoimia tarvitaan.

Kun neuvotteluosapuolet saavuttavat neuvottelutuloksen, se menee liittojen hallitusten käsiteltäväksi. Kun kaikkien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ratkaisun, uusi työehtosopimus on syntynyt.

Kun työehtosopimus on voimassa, neuvotteluosapuolet kokoontuvat säännöllisesti ja keskustelevat erilaisista toimialaan ja sopimukseen liittyvistä asioista. Osapuolet myös pyrkivät ratkomaan työehtosopimuksen tulkintaan liittyviä kysymyksiä.

Asioista sopimista voidaan myös jatkaa osapuolten välillä työryhmissä. Näissä työryhmissä muun muassa toteutetaan työehtosopimuksessa sovittuja asioita, esimerkiksi kehittämällä palkkausjärjestelmää. Aktiivinen työryhmätyö keventää varsinaisiin tes-neuvotteluihin kohdistuvaa kuormaa.

Sopimuskauden aikana paikalliset luottamusmiehet ja -edustajat neuvottelevat työnantajan kanssa paikallisia sopimuksia.

SuPerin toimistolla valmistaudutaan uuteen neuvottelukierrokseen jo hyvissä ajoin keräämällä tietoa eri lähteistä. Lähetämme muun muassa aina ennen neuvottelukierrosta kyselyn myös SuPerin 200 ammattiosastolle. Osallistuminen jäseniltoihin ja ammattiosaston kokouksiin on myös tärkeä tapa tuoda työpaikoille tärkeitä asioita esiin.

Työehtosopimuksiin ei voida kirjata lain minimin alittavia ehtoja.

Joskus SuPerista kysytään, miksi emme neuvottele parempaa hoitajamitoitusta. Henkilöstömitoitusta ei voida sopia tessissä, sillä se määritellään laissa. SuPer vaikuttaa lainsäädäntöön esimerkiksi lausuntojen kautta ja tapaamalla poliittisia päättäjiä.

SuPer kannustaa jäseniään olemaan aktiivisia ja ilmoittamaan aina epäkohdista omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Vain siten epäkohtiin voidaan puuttua. Lue lisää aiheesta: Henkilöstömäärä.

SuPerin vahvuus on sen jäsenissä, ja mitä enemmän meitä on, sitä paremmin voimme parantaa työsuhteen ehtoja.

Kun suurin osa työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon, joka neuvottelee työehdoista, sopimukset sitovat kaikkia alan työnantajia.

Ammattiliittojen luottamusmiehet ja -edustajat varmistavat, että sovittuja asioita noudatetaan työpaikalla.

Mitä enemmän meitä on, sitä enemmän meitä kuunnellaan! Hanki liitolle uusia jäseniä ja sinut palkitaan: Suosittele SuPeria!