Terveyspalvelualan työehtosopimus TPTES
TPTESia noudatetaan muun muassa yksityisissä sairaaloissa, yksityisillä lääkäri- ja terveysasemilla, laboratorioissa, kuntoutuslaitoksissa ja terveyskylpylöissä sekä Veripalvelussa. Työehtosopimus neuvotellaan Sote ry:n (SuPer, Tehy ja Erto) ja työnantajaliitto Hyvinvointiala Hali ry:n välillä.
Terveyspalvelualan työehtosopimus on yleissitova, mikä tarkoittaa sitä, että työnantajaliittoon kuulumattomankin työnantajan on noudatettava sitä. Sen piirissä on noin 25 000 palkansaajaa.
Ajankohtaista
Tiedote: Yksityiselle terveyspalvelualalle on syntynyt sopimusratkaisu 12.5.2026
Jäsentapahtuma: TPTES-foorumi 4.–5.11.2026: Tämä on tilaisuutesi verkostoitua, vaihtaa ajatuksia ja saada tuoretta tietoa alan ajankohtaisista aiheista.
Raportti: Terveyspalvelualan palkkatasotyöryhmän raportti (pdf) 20.2.2026
TPTES 2026–2028
Sopimuskausi on 1.5.2026–30.4.2028 eli 24 kuukautta.
Osapuolet tarkastelevat vuoden 2027 tammikuun aikana sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä. Osapuolilla on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 30.4.2027.
Palkankorotukset 2026
- 1.9.2026 yleis- ja taulukkokorotus 2,22 %
- 1.9.2026 ylimääräinen 0,7 % taulukkokorotus vaativuusryhmään 3 (muun muassa lähihoitajat)
- 1.12.2026 paikallinen erä 0,6 %
- 1.12.2026 kertaerä 183 euroa
Palkankorotukset 2027
- 1.8.2027 yleis- ja taulukkokorotus 2,0 %
- 1.8.2027 paikallinen erä 0,4 %
Laaja-alainen monivastuu korottaa palkkaa
Laaja-alainen monivastuu on lisätty palkkasopimuksen erityistekijälistaukseen: ”Tavanomaista laaja-alaisempi työtehtävä, johon sisältyy useampi sellainen vastuu, jotka eivät yksistään lisää tehtävän vaativuutta, mutta yhdessä kokonaisuutena selvästi lisäävät tehtävän vaativuutta erityistekijälisään oikeuttavalla tavalla. Kyse voi olla esimerkiksi tehtävästä, jossa edellytetään useamman eri alan koulutuksen tuottamaa osaamista.”
Lisäksi
- Luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.9.2026 2,9 % ja 1.8.2027 2,4 %.
- Hälytysrahaa korotetaan 20 % 1.5.2026 alkaen. Uusi hälytysraha on 24 euroa.
- Työpukukorvausta korotetaan 14,29 % 1.5.2026 alkaen. Uusi työpukukorvaus on 12 euroa.
Muutoksia muihin työehtoihin
- Uudet määräykset, jotka koskevat vaihtelevan työajan työsopimuksella työskentelevän työntekijän oikeutta arkipyhälyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen sekä laskentasääntö, miten lyhennys tai korvaus lasketaan.
- Poistettu osa-aikaisen työntekijän kuukausipalkkaa koskeva erityismääräys, jonka mukaan keskimäärin alle 19 tuntia viikossa tekevän osa-aikatyöntekijän vähimmäispalkkaa on korotettu 5 prosenttiyksiköllä. Muutos tulee voimaan 1.6.2026, mutta ei koske ennen tätä alkaneita työsuhteita.
- Poistettu lomarahan maksuvelvollisuutta koskeva edellytys, että työsuhteen pitänyt kestää yhdenjaksoisesti yli yhden viikon. Lomaraha tulee jatkossa maksaa lomakorvauksen lisäksi myös alle viikon kestävästä työsuhteesta eli esimerkiksi työskenneltäessä keikkatyössä lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa.
- Osapuolet sopivat lisäksi yhteistyöstä, jossa ohjeistetaan työpaikkoja runkosopimusten ja määräaikaisten työsuhteiden käytöstä. Osapuolet julkaisevat ohjeistuksen 15.6.2026 mennessä.
Jaksotyöajan käyttömahdollisuuden laajentaminen
Jaksotyön käyttömahdollisuuksia laajennettiin. Taustalla olivat työnantajayritysten liiketoiminnasta johtuvat tarpeet.
- Etä- ja digipalveluissa voidaan jatkossa soveltaa jaksotyöaikaa edellyttäen, että toimintoa järjestetään tyypillisesti päivittäin pääosan vuorokaudesta (yli 12 tuntia) ja että toimintoa järjestetään säännöllisesti yöaikaan (klo 23–06) vähintään kahden tunnin ajan keskimäärin vähintään viitenä päivänä viikossa. Pääasiassa päiväaikaan sijoittuvaa päiväluonteista työtä ei voi järjestää jaksotyöaikamuodossa.
- Paikallisesti voidaan sopia jaksotyön soveltamisesta työaikalain sallimissa pääosan vuorokaudesta (yli 12 h) järjestetyissä toiminnoissa edellyttäen, että toimintoa järjestetään
säännöllisesti yöaikaan (klo 23–06) vähintään kahden tunnin ajan keskimäärin vähintään viitenä päivänä viikossa. Pääasiassa päiväaikaan sijoittuvaa päiväluonteista työtä ei voi
järjestää jaksotyöaikamuodossa. - Sopimus tehdään työnantajan ja luottamusedustajan välillä noudattaen muilta osin paikallisen sopimisen 2 §:n menettelytapoja. Luottamusedustajan puuttuessa sopijaosapuolena voi kuitenkin paikallisen sopimisen liitteestä poiketen olla vain työntekijät yksimielisesti yhdessä. Paikallista sopimista koskeva määräys tulee voimaan 1.3.2027.
Ylityö jaksotyössä
- Jaksotyön ylityömääräyksiä parannettiin.
- Työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen työaika on aina ylityöraja myös kolmea viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa käytettäessä.
- Työnantaja ei voi yksipuolisesti tasoittaa syntyneitä ylitöitä seuraavien työvuoroluetteloiden aikana tai muuttaa yksipuolisesti työvuoroluetteloa.
- Ylityöt tarkastellaan ja korvataan kunkin kolmen tai kuuden viikon työvuoroluettelon jälkeen. Jos työvuoroluettelo on tehty 6 viikkoa pidemmälle ajalle, tarkastellaan ja korvataan 3 viikon jälkeen.
- Ylityökorvaukset, joita ei ole sovittu pidettäväksi vapaana tai siirrettäväksi työaikapankkiin, maksetaan työntekijän seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä edellyttäen, että
työvuoroluettelon päättymisen ja palkanmaksun väliin jää palkanmaksun toteuttamiseen tarvittava aika. - Uudet ylityömääräykset tulevat voimaan sopimuskauden alkaessa kulumassa olevan tasoittumisjakson päättymisen jälkeen. Mikäli muutos vaatii järjestelmiin tehtäviä
uudelleenohjelmointeja tai muita suuria muutoksia määräykset tulevat voimaan viimeistään 15.12.2026 lähinnä alkavan tasoittumisjakson alusta.
Työajan sijoittelumahdollisuuksien laajentaminen normaalityöaikamuodossa
- Normaalityöaikamuodossa työajan sijoittamismahdollisuuksia laajennettiin kahdella tunnilla: Työaika sijoitetaan kello 5.00 ja kello 23.00 väliselle ajalle, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita (esim. klo 06–22).
Sopimismahdollisuus liukuvan työajan työaikakorvausten osalta
- Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että ilta- ja yötyölisiä ei makseta, jos työntekijä omasta aloitteestaan sijoittaa säännöllistä työaikaansa sovittujen liukumien rajoissa ilta- ja
yötyölisien aikoihin.
Lisätty uudet kirjaukset:
- ”Osapuolet pitävät tärkeänä, että erityisesti pidemmissä sairauspoissaoloissa työntekijän työhön paluuta tuetaan suunnitelmallisesti. Yhteydenpito työnantajan ja työntekijän välillä
voi tukea paluuta työelämään.”
- ”Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että perhevapaalla oleva työntekijä ja työnantaja sopivat yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa
paluuta työelämään.”
Neuvotteluosapuolet sitoutuvat tarkastelemaan työehtosopimuksen yhdenvertaisuus- ja sukupuolivaikutusten arviointia osana neuvotteluprosessia ja työehtosopimuksen selkeyttämistyötä.
Termien päivittämisellä ei muuteta tulkintaa.
- Luottamusmies termi muutetaan uudessa sopimuksessa luottamusedustajaksi.
Perhevapaan palkkaoikeuden parannus
- Työntekijällä oikeus raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaan, jos jää opintovapaalta raskaus- ja vanhempainvapaalle.
Reservin kertausharjoitukset ja siviilipalveluslain täydennyskoulutus
- Reservin kertausharjoituksiin sekä siviilipalveluslain mukaiseen täydennyskoulutukseen osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja reserviläispalkan tai
täydennyskoulutuskorvauksen erotus osallistumispäiviltä, kun kyse on velvoittavasta eikä vapaaehtoisesta harjoituksesta tai täydennyskoulutuksesta.
Paikallisen sopimisen liitteessä sovittiin paikallisen sopimisen sopijaosapuolesta luottamusedustajan puuttuessa ja sovittiin yksittäisen työntekijän asemaa turvaavista parannuksia.
Paikallisen sopimisen sopijaosapuolet voivat jatkossa olla:
- työnantaja ja luottamusedustaja
- työnantaja ja paikallisen sopimisen työryhmä, mikäli luottamusedustajaa ei ole
- työnantaja ja työntekijät yhdessä yksimielisesti, mikäli luottamusedustajaa tai paikallisen sopimisen työryhmää ei ole
- työnantaja ja työntekijä
- Paikallisen sopimisen työryhmä
- Jos luottamusedustajaa ei ole, työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan paikallisen sopimisen työryhmä. Työryhmässä on vähintään kaksi edustajaa, ja tavoitteena on muodostaa kokonaisuutena tasapainoinen ja toimiva neuvottelukokoonpano yhdessä työnantajan edustajien kanssa. Työryhmän edustajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ellei toisin sovita. Jos työryhmän toimikauden aikana valitaan luottamusedustaja, työryhmälakkaa.
- Luottamusedustajan, paikallisen sopimisen työryhmän tai yhdessä työntekijöiden kanssa tehtävää sopimusta saa soveltaa kaikkiin työntekijöihin, ellei sen soveltamisalaan sovita rajauksia tai muita ehtoja.
- Paikallisen sopimisen työryhmän tai yhdessä työntekijöiden kanssa tehdystä pidempää vuorokautista työaikaa koskevasta sopimuksesta on työntekijällä oikeus irtaantua kirjallisella ilmoituksella vahvistetun työvuoroluettelon päättymisen jälkeen. Mahdollisuuden taustalla on työntekijöiden erilaiset henkilökohtaiset tarpeet ja edellytykset pitkien työvuorojen tekemiseen.
- Työnantajan ja työntekijän välillä tehty paikallinen sopimus pitää tehdä erillisenä asiakirjana, ei osana työsopimusta.
Paikallinen sopiminen lomarahan maksuajankohdasta
- Lomarahan maksuajankohdasta voidaan sopia toisin paikallisesti sopimalla (aiemmin työntekijän ja työnantajan välillä)
Liitot laativat mallipohjan paikallisen tason erimielisyysmuistiolle tarkoituksena tukea paikallisen tason yhteistyön ja erimielisyysasioiden selvittämistä. Mallipohja lisätään saataville liittojen nettisivustoille sähköisesti ja malliksi työehtosopimuksen yhteyteen.
Työehtosopimuksen selkiyttäminen osana ratkaisua tuo lopulta ymmärrettävämmän työehtosopimuksen työpaikkojen arjen tueksi. Selkiytystyö julkaistaan mahdollisimman pian ja se tulee muuttamaan työehtosopimuksen rakennetta ja tuo sen tekstit nykyaikaan.
Selkiytystyöllä ei muuteta työehtosopimuksen alkuperäistä sisältöä tai vakiintuneita tulkintoja muilta osin kuin erikseen sovittu.
Sopimusratkaisu sisältää kirjauksia useista alan työehtojen ja työhyvinvoinnin kehittämistyötä tukevista työryhmistä, mikä luo pohjaa alan pitkäjänteiselle kehittämiselle:
Palkkatasotyöryhmä
Seuraa ja arvioi toimialan sekä julkisen sektorin palkkakehitystä ja tekee yhdessä esityksiä työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Työehtosopimuksen muutoksia ja selkeytyksiä koskeva seurantatyöryhmä
- Muutosten seuranta
- Seurataan työehtosopimukseen tehtyjen muutosten vaikutuksia käytännössä, erityisesti vaikutuksia työaikajärjestelyihin, toiminnan sujuvuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Kartoitetaan jaksotyöajan uusien määräysten käyttöä.
- Selkeytysten seuranta
- Arvioidaan selkeyttämistyön vaikutuksia ja tulkittavuutta käytännössä. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset epäselvyydet ja edistää määräysten yhtenäistä soveltamista toimialalla.
- Työryhmä raportoi havainnoistaan ja tekee tarvittaessa ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi työehtosopimuksen osapuolille.
Työhyvinvointityöryhmä
- Osapuolet tukevat, seuraavat ja arvioivat työhyvinvoinnin edistymistä toimialalla.
- Työryhmä edistää sitä, että työpaikoilla ja työyhteisöillä on riittävästi tietoa ja valmiuksia laatia paikallisia toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi, työssä jaksamisen tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi. Työryhmän painopisteenä sopimuskaudella on työkyky ja ikääntyvien työssä jaksamisen tukeminen.
TPTES 2024–2026