Työsuhteen muoto
Työtä voidaan tehdä erilaisissa työsuhteissa, vakituisesti tai määräaikaisesti, kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Työntekijän on tärkeää ymmärtää työn ehdot, jotta hän voi puuttua mahdollisiin epäselvyyksiin esimerkiksi palkanmaksussa.
Työntekijän asema ja sopimukseen liittyvät riskit ovat eri sopimusmuodoissa erilaisia. Vuokratyössä mukana on työnantajan ja työntekijän lisäksi kolmas osapuoli, mikä vaikuttaa oikeuksien ja velvollisuuksien jakautumiseen.
Pääsääntö on, että työtä tehdään toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on niin sanottu vakituinen työsuhde.
Toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa työsuhteen on sovittu jatkuvan toistaiseksi. Työntekijän asemaa työsuhteen aikana turvaavat monet työlainsäädännössä säädetyt ja työehtosopimuksissa sovitut oikeudet.
Työntekijä päättää toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen yleensä irtisanomalla sen eikä työntekijä tarvitse tähän erityistä perustetta. Työnantaja sen sijaan tarvitsee irtisanomiseen tai purkamiseen laissa säädetyt perusteet.
Määräaikainen työsopimus on sopimus, joka on sovittu päättymään tiettynä ajankohtana tai tietyn tapahtuman sattuessa. Sopimus sitoo molempia osapuolia sopimuskauden ajan eikä määräaikainen työsopimus ole irtisanottavissa irtisanomisaikaa noudattaen, ellei tällaisesta mahdollisuudesta ole erikseen sovittu.
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi sijaisuus silloin, kun toinen työntekijä on poissaololla. Jos perusteeksi on kirjattu jotain muuta tai perustetta ei ole lainkaan kirjattu, kannattaa selvittää tarkemmin, onko kyse hyväksyttävästä perusteesta.
Työsopimus voidaan solmia määräaikaiseksi myös työntekijän aloitteesta. Ilman lain mukaista perustetta solmittu määräaikainen sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi heti työsuhteen alusta lukien.
Määräaikaisella työntekijällä ei ole lähtökohtaisesti etusijaa uuteen työsuhteeseen.
Jos toiveenasi on työsuhteen jatkuminen, voit pyytää työsuhteesi jatkamista tai vakinaistamista työnantajalta. Sinulla voi olla oikeus saada työnantajalta myös kirjallinen vastaus mahdollisuuksistasi pidentää sopimuksesi kestoa tai siirtyä vakituiseen työsuhteeseen.
Määräaikaisten työsopimusten ketjutus
Määräaikaisten työsuhteiden ketjutus ei ole sallittua. Tämä tarkoittaa, ettei toistuvia määräaikaisia työsopimuksia voida työnantajan aloitteesta käyttää, jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve. Työsuhde katsotaan tällöin toistaiseksi voimassa olevaksi.
On hyvä selvittää, pitäisikö työsuhteesi olla toistaiseksi voimassa oleva, jos
- olet tehnyt työnantajan kanssa peräkkäin tai lyhyin keskeytyksin useita määräaikaisia työsopimuksia
- työskentely on jatkunut jo pidemmän aikaa
- ja erityisesti, jos työnantaja ei yllättäen enää jatkakaan työsuhdetta.
Jos määräaikaista työsuhdettasi ei jatketa tilanteessa, jolla olet ilmoittanut työnantajalle raskaudesta, kyse voi olla perusteettoman päättämisen lisäksi myös kielletystä raskaussyrjinnästä.
SuPer auttaa ongelmatilanteissa
Jos epäilet, että määräaikainen työsuhteesi on perusteeton tai työsuhteitasi on laittomasti ketjutettu, ota yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai luottamusedustajaan. Hän arvioi edellytykset työsuhteen vakinaistamiseksi ja tarvittaessa neuvottelee työnantajan kanssa. Tarvittaessa hän siirtää asian SuPerin juristin selvitettäväksi.
SuPerin maksuton oikeusapu on turvanasi myös silloin, jos kohtaat raskaussyrjintää.
Keikkatyöllä viitataan usein yhden tai muutaman työvuoron pituisiin työsuhteisiin, joita solmitaan paikkaamaan äkillisiä työvoimantarpeita. Kyse on yleensä lyhyistä sijaisuuksista. Keikkatyötä sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusaloilla tehdään monissa eri muodoissa erilaisilla sopimuksilla.
Yksityisellä sote-alalla keikkatyössä käytetään nykyään usein niin sanottua runkosopimusta. Runkosopimus ei ole työsopimus, vaan siinä sovitaan ehdoista tulevia, erikseen sovittavia määräaikaisia työsuhteita varten. Käytännössä työntekijä työskentelee siis lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa.
Erityisesti julkisella sektorilla vuokratyö on myös yleistynyt hoitoalan työvoimapulan aikana. Vuokratyössä työnantaja on vuokrayritys (= henkilöstöalan yritys, joka vuokraa työntekijöitä), mutta työ suoritetaan käyttäjäyrityksessä (= yritys tai muu taho, kuten hyvinvointialue tai kunta).
Keikkatyyppistä työtä voidaan tehdä myös vaihtelevan työajan sopimuksella. Vaihtelevan työajan sopimuksessa työaika vaihtelee työsopimuksessa sovitun ehdon perusteella (esim. vähimmäistuntimäärä 115 tuntia 3 viikossa tai tarvittaessa työhön kutsuttava) ja työvuoroista sovitaan vähimmäistyöajan ylittäviltä osin erikseen. Vaihtelevan työajan sopimus tehdään yleensä toistaiseksi voimassa olevana, jolloin työntekijän työsuhde ei katkea sovittujen työvuoroputkien välissä.
Työnantajan aloitteesta tehtävän vaihtelevan työajan sopimuksen käyttöä rajoittavat laissa ja työehtosopimuksissa asetetut rajoitukset. Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos katettava työnantajan työvoimantarve on kiinteä. Työaikaa ei myöskään saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää.
Työntekijän aloitteesta työsopimus voidaan aina tehdä vaihtelevan työajan sopimuksena.
Säännöllisempään keikkailuun samalla työnantajalla SuPer suosittelee vaihtelevan työajan sopimusta
Työnantajan on tarjottava lisätyötä vaihtelevan työajan ja niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskentelevälle.
Katso myös Keikkatyöntekijän muistilista.
Usein keikkatyössä erityisesti yksityisellä sektorilla käytetään nykyään niin sanottua runkosopimusta, joka ei ole työsopimus, vaan siinä sovitaan ehdoista erikseen sovittavia määräaikaisia työsuhteista varten. Runkosopimuksesta saatetaan käyttää myös termiä puitesopimus tai aiesopimus.
Runkosopimus ei takaa työntekijälle yhtään tuntia työtä, vaan keikoista on sovittava erikseen. Runkosopimus soveltuu lähinnä satunnaiseen keikkailuun esimerkiksi toisen vakituisen työn ohella, ei säännöllisempään samalla työnantajalla työskentelyyn.
Käytännössä runkosopimuksella työskentelevä työntekijä työskentelee lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa, eikä työntekijän työsuhde työnantajaan ole työvuorojen tai työvuoroputkien välillä voimassa.
SuPer suosittelee pyytämään jokaisesta työvuorosta/työvuoroputkesta kirjallisen työsopimuksen tai vähintään kirjallisesti työajan, työsuhteen keston ja määräaikaisuuden perusteen. Myös omat työvuorolistat ja palkkakuitit on hyvä säilyttää siltä varalta, jos epäselvyyksiä myöhemmin ilmenee.
SuPerin edunvalvonnassa nousevat esiin erityisesti keikkatyöntekijöiden oikeus erilaisiin palkkaetuuksiin, kuten sairausajan palkkaan, keikkojen peruminen työnantajan taholta maksamatta palkkaa sekä ylityökorvausten maksamatta jättäminen.
Runkosopimuksella työskentelyyn liittyvät epäselvyydet kannattaa aina selvittää luottamusmiehen ja SuPerin edunvalvonnan avustuksella. Työnantajalta kannattaa kuitenkin ensin pyytää kirjalliset perusteet.
Yritys, hyvinvointialue tai kunta voi käyttää ulkopuolista työvoimaa sen sijaan, että palkkaa työntekijät itselleen. Kyse voi olla joko vuokratyöstä tai alihankinnasta. Tällöin työntekijän työnantaja ei ole sama kuin työn teon paikka.
Vuokratyösuhteessa on kolme osapuolta:
- työntekijä
- työnantajana toimiva vuokrayritys (henkilöstöalan yritys)
- käyttäjäyritys (yritys tai muu taho, kuten hyvinvointialue), jossa työ suoritetaan.
Vuokratyössä työntekijä tekee työsopimuksen vuokrayrityksen kanssa, mutta käytännössä tekee työn toisessa käyttäjäyrityksessä. Vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä on sovittu työntekijän vuokraamisesta (asiakassopimus).
Vuokratyö eroaa tyypillisesti alihankinnasta siinä, että alihankinnassa osapuolet sopivat työn tuloksesta ja alihankkija johtaa ja valvoo työtä.
Vuokratyöntekijää koskeva työehtosopimus
Työsopimuslaissa on myös nimenomaan vuokratyötä koskevia säännöksiä, esimerkiksi koskien sovellettavaa työehtosopimusta.
Lain mukaan työehtosopimus määräytyy niin, että vuokratyöntekijän työsuhteessa noudatetaan lähtökohtaisesti työantajana toimivaa vuokrayritystä sitovaa työehtosopimusta, esimerkiksi Seuressa on oma työehtosopimus.
Jos työnantaja ei ole tehtävän työn osalta sidottu mihinkään työehtosopimukseen, työsuhteessa noudatetaan lähtökohtaisesti käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta.
Sovellettavan työehtosopimuksen voi tarkistaa vuokratyöntekijän työsopimuksesta. Jos työnantaja ei vuokratyössä noudata työehtosopimusta, on hyvä ottaa yhteyttä SuPerin sopimusedunvalvontaan asian selvittämiseksi.
Työterveyshuolto ja muut vuokratyöntekijän palvelut
Käyttäjäyrityksen on tarjottava vuokratyöntekijälle mahdollisuus käyttää työntekijöille järjestämiään palveluita ja järjestelyitä, jotka eivät ole työsuhde-etuja. Näitä ovat esimerkiksi ruokalapalvelut, kuljetusjärjestelyt ja työterveyshuolto. Vuokratyöntekijä kuitenkin useimmiten vastaa näiden kuluista itse. Vuokratyöntekijän kannattaa pyytää myös pääsyä käyttäjäyrityksen työhön liittyviin koulutuksiin.
Käyttäjäyrityksen tulee tiedottaa vuokratyöntekijöitä yrityksessä vapautuvista työpaikoista. Jos käyttäjäyritys palkkaa aiemmin vuokratyössä samoja tai samankaltaisia töitä tehneen työntekijän, pitää koeajan enimmäispituudesta vähentää käyttäjäyrityksessä työskennelty aika.
Vuokratyössä on tärkeää, että perehdytys on huolellisesti järjestetty, sillä se on edellytys työ- ja asiakasturvallisuudelle. Vuokratyön työturvallisuusriskien vähentämiseksi Työturvallisuuskeskuksessa on laadittu opas Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi).