Ay-johtajat: Kuntatalouden vakava tila lisää paineita kuntaeläkkeiden rahoitusratkaisuun

Kuntatalouden vaikeat näkymät pakottavat varmistamaan julkisen sektorin eläkkeiden rahoituksen nopeasti.  Näin toteavat julkisen alan ammattiliittojen puheenjohtajat Jarkko Eloranta (JHL), Olli Luukkainen (JUKO), Maija Pihlajamäki (Jyty), Keijo Houhala (KTK) ja Silja Paavola (SuPer).

Heikot talous- ja työllisyysnäkymät eivät ole ainoa eläkerahoituksen pohjaa rapauttava tekijä. Ongelmia tuovat myös palvelujen runsas ulkoistaminen sekä kuntien tehtävien mahdollinen karsiminen, koska ne vähentävät vakuutettujen eli kuntasektorin työntekijöiden määrää. Keskeiset työmarkkinajärjestöt käsittelevät eläkkeiden rahoitusta Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämässä eläkeneuvotteluryhmässä. Ay-johtajat vaativat, että ryhmä ottaa myös julkisen sektorin eläkkeiden rahoitusongelmat vakavasti. He ovat tyytymättömiä
työryhmän käyttämiin selvityksiin rahoituksen kestävyydestä. Selvitysten tarkastelujakso on liian pitkä, sillä se ulottuu 50-60 vuoden päähän. Eläkerahoituksen haasteet kunnissa tulevat kuitenkin vastaan jo 10-20 vuoden päästä.
- Tähän ongelmaan pitää löytää uskottava ratkaisu. Se ei voi perustua kuntaverojen korottamiseen, ay-johtajat tähdentävät. Puheenjohtajat varoittavat muutenkaan tuudittautumasta verotuksen varaan. - Siihen ei voi luottaa, että kaikissa oloissa julkisen sektorin eläkkeiden rahoitus turvataan verotusta kiristämällä.

Ay-johtajien mielestä julkisten alojen eläkkeiden rahoituksesta pitää sopia samassa tahdissa kuin valmistellaan vuonna 2017 voimaan tulevaa eläkeuudistusta.
- Samalla on luotava järjestelmä, joka tulevaisuudessa varmistaa kohoavien eläkemaksujen oikeudenmukaisen jakautumisen julkisen sektorin työnantajien ja työntekijöiden kesken.

Yksityisen sektorin eläkemaksujen taso perustuu pohjimmiltaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ja sopimiseen. Julkisella puolella vastaavaa mekanismia ei ole, vaan työntekijöiden eläkemaksu määräytyy lain nojalla samansuuruisena kuin yksityisellä puolella. Sen sijaan kuntatyönantajien eläkemaksun tasosta päättää Keva itsenäisesti. - Tällainen tilanne ei työntekijöiden näkökulmasta ole hyvä.

Ay-johtajat kannustavat kuntia kehittämään palveluitaan kokonaisuutena ja omana työnään. Se alentaisi eläkemaksujen nousupaineita, joita palvelujen ulkoistaminen ja runsas eläköityminen aiheuttavat.  Jos työntekijöiden eli maksajien määrä vähenee, eläkevastuut kasvavat. Julkinen sektori maksaa entisten työntekijöidensä eläkkeitä vielä pitkään, koska eläkkeensaajia on lähivuosina yhä enemmän.

Kunta-alalta on lähtenyt ja lähtee eläkkeelle 322 000 henkilöä vuosina 2010–2030. Poistuma on suurin vuosina 2014 ja 2015, kumpanakin yli 17 000 henkilöä. Lokakuussa 2011 kunta-alalla työskenteli 441 000 henkilöä. *)

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, 0400 912 399, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Puheenjohtaja Olli Luukkainen, 0500 652 872, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, 0400 537 756, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
Puheenjohtaja Keijo Houhala, 0400 551 175, KTK Tekniikan Asiantuntijat
Puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

*) Lähteet Keva ja KT