Henkilöstö

Millä henkilökuntamäärällä pystytään vastaamaan autettavien tarpeisiin laadukkaasti ja turvallisesti, ja niin että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat päivittäin?

Lakien mukaan jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Sosiaalihuollon työpaikoilla tulee olla omavalvontasuunnitelma joka kuvaa yksikön arkea. Omavalvontasuunnitelma on lupaus laadusta. 

Työ tulee suunnitella siten, ettei se aiheuta työntekijälle haittaa tai vaaraa psyykkisesti tai fyysisesti. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta työssä. Tämä koskee myös työssä kuormittumista.


Miten hoitajamitoitus määritellään, ketä siihen lasketaan? 

Työntekijöiden määrää ei ole määritelty missään tarkasti, mutta vanhuspalvelulaki ja laatusuositukset on säädetty.  Laki ja suositukset koskevat julkista ja yksityistä palveluntuottajaa. Lisäksi yksityisellä työnantajalla tulee olla lupa toiminnan harjoittamiseen, jonka myöntää joko Aluehallintovirasto (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Luvassa tulee ilmi henkilöstömitoitus. Lisäksi omavalvontasuunnitelma tulee olla ajan tasalla. 
 
Työyksiköissä mitoituksen tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin: asiakkaiden toimintakyky ja palveluiden määrä vaikuttavat henkilöstömäärään. Henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat koulutetut työntekijät. Esimiehet ja kuntouttava henkilökunta lasketaan siinä määrin kun he osallistuvat asukkaan hoitotyöhön. Hoiva-avustajat ja kouluttamaton henkilökunta lasketaan mitoitukseen myös siltä osin kun he osallistuvat hoitotyöhön. Avustavissa tehtävissä olevat työntekijät eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä osallistua lääkehoitoon. 

Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava mitoituksen joustavuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla. Poissaolevat henkilöt eivät ole mukana mitoituksessa, mutta jos heillä on sijaisiset, lasketaan sijaiset mitoitukseen. 


Ikäihmisten palvelut ja henkilöstön määrä 

Henkilöstömitoituksen tarkastelussa keskeistä on, että iäkkäiden henkilöiden palvelutarve selvitetään laaja-alaisesti ja palvelut suunnitellaan sen mukaisesti. Henkilöstön määrä ja asiakkaan palvelujen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja aina asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutokset kirjataan asiakkaan palvelusuunnitelmaan ja ryhdytään niiden vaatimiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi hyvän saattohoidon turvaaminen kuolevalle vanhukselle tarkoittaa usein tilapäisesti lisähenkilökunnan tarvetta. Kuolevan hyvä hoito ei pääsääntöisesti toteudu normaalin mitoituksen puitteissa. 

Jokaisella sosiaalialan työnantajalla tulee olla omavalvontasuunnitelma, johon on kirjattu palvelun laadun kannalta keskeiset asiat, kuten lääkehoidon ja saattohoidon periaatteet ja kuvaus henkilöstöstä.

Vanhusten ympärivuorokautinen hoito  

Vanhuspalvelulaki 2012/980 ja laatusuositus 2017-2019 

Vanhuspalvelulain  20 §:ssä on maininta henkilöstön määrästä, koulutuksesta ja tehtävärakenteesta.  

Laatusuosituksessa korostetaan, että riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Henkilöstön toteutunut vähimmäismitoitus tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä julkisella sektorilla tulee olla vähintään 0,50.  

Vaativaa hoitoa tarjoavissa yksiköissä, esimerkiksi vaikeasti muistisairaat, mitoituksen tulee nousta tasolle, missä laadukas ja yksilöllinen hoito voidaan toteuttaa. Mitoitus määritellään asiakkaiden hoitoisuuden mukaan niin, että hoito- ja palvelusuunnitelma toteutuu. 

Yksityisen palveluntuottajan toimintaa ohjaa Valviran/AVIn myöntämä toimilupa sekä mahdollinen kunnan kanssa tehty ostopalvelusopimus. Luvassa on määritelty henkilökunnan koulutus ja lukumäärä. Lupa on julkinen ja sitä tulee tiedustella esimieheltä. Luvanmukainen henkilöstö kirjataan omavalvontasuunnitelmaan. 

Kotihoito

Kotihoidossa asiakkaille myönnettyä aikaa ja työntekijän käytettävissä olevaa välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevaa työaikaa verrataan keskenään. Näin pystytään toteamaan, onko työvuoron henkilöstöllä mahdollista vastata asiakkaille myönnettyihin palveluihin. Oman työyksikkösi toteutuneen mitoituksen voit laskea SuPerin henkilöstömitoituslaskurilla »

Varhaiskasvatus 

Varhaiskasvatuksessa henkilöstön määrästä säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018) sekä valtioneuvoston asetuksessa varhaiskasvatuksesta (753/2018).

Lakitekstin mukaan yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä kahdeksaa lasta kohden, ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä yksi koulutettu työntekijä neljää lasta kohden.

Ryhmät tulee muodostaa kolmen kasvattajan kokoonpanosta ja heidän vastuullaan olevista lapsista. Henkilöstörakenteen muutosta, joka edellyttää, että 2/3 henkilöstöstä tulee olla korkeastikoulutettuja, astuu voimaan vasta vuonna 2030.

Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.9.2018. Laissa säädetään, että yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, opetus- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Kolme vuotta täyttäneiden kokopäiväryhmässä saa olla samanaikaisesti enintään 24 lasta ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä enintään 12 lasta.

Lue myös

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivuilta löydät tietoa mielenterveyspalveluista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta vammaisten asumispalveluista.