Henkilöstö

Millä henkilökuntamäärällä eli hoitajamitoituksella pystytään vastaamaan autettavien tarpeisiin laadukkaasti ja turvallisesti, ja niin, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat päivittäin?

Lakien mukaan jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Sosiaalihuollon työpaikoilla tulee olla omavalvontasuunnitelma, joka kuvaa yksikön arkea. Omavalvontasuunnitelma on lupaus laadusta. 

Työ tulee suunnitella siten, ettei se aiheuta työntekijälle haittaa tai vaaraa psyykkisesti tai fyysisesti. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta työssä. Tämä koskee myös työssä kuormittumista.

Miten hoitajamitoitus määritellään ja ketä siihen lasketaan? 

Työntekijöiden määrää ei ole määritelty missään tarkasti, mutta vanhuspalvelulaki ja laatusuositukset on säädetty. Laki ja suositukset koskevat julkista ja yksityistä palveluntuottajaa. Lisäksi yksityisellä työnantajalla tulee olla lupa toiminnan harjoittamiseen, jonka myöntää joko Aluehallintovirasto (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Luvassa tulee ilmi henkilöstömitoitus. Lisäksi omavalvontasuunnitelma tulee olla ajan tasalla. 
 
Työyksiköissä henkilöstömitoituksen tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin: asiakkaiden toimintakyky ja palveluiden määrä vaikuttavat henkilöstömäärään. Henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat koulutetut työntekijät. Esimiehet ja kuntouttava henkilökunta lasketaan siinä määrin kun he osallistuvat asukkaan hoitotyöhön. Hoiva-avustajat ja kouluttamaton henkilökunta lasketaan henkilöstömitoitukseen myös siltä osin kun he osallistuvat hoitotyöhön. Avustavissa tehtävissä olevat työntekijät eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä osallistua lääkehoitoon. 

Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava mitoituksen joustavuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla. Poissaolevat henkilöt eivät ole mukana mitoituksessa, mutta jos heillä on sijaisiset, lasketaan sijaiset mitoitukseen. 

Ikäihmisten palvelut ja henkilöstömitoitus

Henkilöstömitoituksen tarkastelussa keskeistä on, että iäkkäiden henkilöiden palvelutarve selvitetään laaja-alaisesti ja palvelut suunnitellaan sen mukaisesti. Henkilöstön määrä ja asiakkaan palvelujen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja aina asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa.

Terveydentilan ja toimintakyvyn muutokset kirjataan asiakkaan palvelusuunnitelmaan ja ryhdytään niiden vaatimiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi hyvän saattohoidon turvaaminen kuolevalle vanhukselle tarkoittaa usein tilapäisesti lisähenkilökunnan tarvetta. Kuolevan hyvä hoito ei pääsääntöisesti toteudu normaalin henkilöstömitoituksen puitteissa. 

Jokaisella sosiaalialan työnantajalla tulee olla omavalvontasuunnitelma, johon on kirjattu palvelun laadun kannalta keskeiset asiat, kuten lääkehoidon ja saattohoidon periaatteet ja kuvaus henkilöstöstä.

Vanhusten ympärivuorokautinen hoito  

Vanhuspalvelulaki 2012/980 ja laatusuositus 2017-2019 

Vanhuspalvelulain  20 §:ssä on maininta henkilöstön määrästä, koulutuksesta ja tehtävärakenteesta.  

Laatusuosituksessa korostetaan, että riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Henkilöstön toteutunut vähimmäismitoitus tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä julkisella sektorilla tulee olla vähintään 0,50.  

Vaativaa hoitoa tarjoavissa yksiköissä, esimerkiksi vaikeasti muistisairaat, henkilöstömitoituksen tulee nousta tasolle, missä laadukas ja yksilöllinen hoito voidaan toteuttaa. Mitoitus määritellään asiakkaiden hoitoisuuden mukaan niin, että hoito- ja palvelusuunnitelma toteutuu. 

Yksityisen palveluntuottajan toimintaa ohjaa Valviran/AVI:n myöntämä toimilupa sekä mahdollinen kunnan kanssa tehty ostopalvelusopimus. Luvassa on määritelty henkilökunnan koulutus ja lukumäärä. Lupa on julkinen ja sitä tulee tiedustella esimieheltä. Luvanmukainen henkilöstö kirjataan omavalvontasuunnitelmaan. 

Kotihoito ja henkilöstömitoitus

Kotihoidossa asiakkaille myönnettyä aikaa ja työntekijän käytettävissä olevaa välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevaa työaikaa verrataan keskenään. Näin pystytään toteamaan, onko työvuoron henkilöstöllä mahdollista vastata asiakkaille myönnettyihin palveluihin. 

Henkilöstömitoitus varhaiskasvatuksessa 

Varhaiskasvatuksessa henkilöstön määrästä säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018) sekä valtioneuvoston asetuksessa varhaiskasvatuksesta (753/2018).

Lain mukaan yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä kahdeksaa lasta kohden, ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä yksi koulutettu työntekijä neljää lasta kohden.

Ryhmät tulee muodostaa kolmen kasvattajan kokoonpanosta ja heidän vastuullaan olevista lapsista. Henkilöstörakenteen muutos, joka edellyttää, että 2/3 henkilöstöstä tulee olla korkeastikoulutettuja, astuu voimaan vasta vuonna 2030.

Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.9.2018. Laissa säädetään, että yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, opetus- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Kolme vuotta täyttäneiden kokopäiväryhmässä saa olla samanaikaisesti enintään 24 lasta ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä enintään 12 lasta.

Lue myös

Usein kysytyt kysymykset henkilöstömitoituksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) verkkosivuilta löydät tietoa mielenterveyspalveluista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilta vammaisten asumispalveluista.