Hoitajamitoitus

Millä henkilöstömäärällä eli hoitajamitoituksella pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin laadukkaasti ja turvallisesti, ja niin, että hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmat toteutuvat päivittäin?

Lainsäädännön mukaan jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Sosiaalihuollon (esimerkiksi asumispalvelut, kotihoito, tehostettu palveluasuminen) työpaikoilla tulee olla omavalvontasuunnitelma, joka kuvaa yksikön arkea.

Lisäksi omavalvontasuunnitelma tulee olla yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä. Kunnallisissa varhaiskasvatusyksiköissä se on suositeltava. Omavalvontasuunnitelma on lupaus laadusta. 

Työturvallisuuslaki määrää, että työ tulee suunnitella siten, ettei se aiheuta työntekijälle haittaa tai vaaraa psyykkisesti tai fyysisesti. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta työssä. Tämä koskee myös työssä kuormittumista.

Yleisin syy kuormittumiselle sote- ja kasvatusaloilla on alhainen henkilöstömitoitus.

Miten hoitajamitoitus määritellään ja ketä siihen lasketaan? 

Työntekijöiden määrää ei ole tarkasta määritelty, mutta siitä on laadittu muun muassa suosituksia. Todellisen mitoituksen määrittelee asiakkaiden palvelun tarve. Poikkeuksena on varhaiskasvatus, jossa on lakiin kirjattu henkilöstömitoitus (katso tarkemmin Henkilöstömitoitus varhaiskasvatuksessa -kohdasta).

Laki ja suositukset koskevat julkista ja yksityistä palveluntuottajaa. Yksityisillä työnantajilla tulee olla lupa toiminnan harjoittamiseen. Luvan myöntää joko Aluehallintovirasto (AVI) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). 

Lupaan on kirjattu vähimmäismitoitus, jolla palvelua saa tuottaa. Lisäksi jokaisessa yksikössä tulee olla ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma, johon on myös kirjoitettu toimintayksikön mitoitus. Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja ja se pidetään niin henkilökunnan, asiakkaiden kuin omaistenkin näkyvillä esim. yksikön aulassa tai muissa yhteisissä tiloissa.

Lue lisää sosiaalihuollon omavalvonnasta

Hoitajamitoituksen tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin

Toimintayksiköissä eli työpaikoissa mitoituksen tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin: asiakkaiden toimintakyky ja palveluntarve määräävät henkilöstömäärään. Toimilupaan kirjattu mitoitus joustaa siis ylöspäin asiakkaiden palveluntarpeen mukaan. Asiakkaiden palveluntarpeen muodot vaihtelevat riippuen siitä onko kyse esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista, vammaispalveluista tai vanhuspalveluista. Vanhuspalveluissa työhön sisältyy paljon konkreettista hoitotyötä, kun taas mielenterveys- ja päihdetyössä työ sisältää enemmän psykososiaalista tukea.

Mitoitukseen lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Esimiehet ja kuntouttava henkilökunta lasketaan siinä määrin, kun he osallistuvat asukkaan hoitotyöhön. Hoiva-avustajat lasketaan henkilöstömitoitukseen myös siltä osin, kun he osallistuvat hoitotyöhön.

Avustavissa tehtävissä olevat työntekijät eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä osallistua lääkehoitoon. Tukipalveluhenkilöstöä kuten keittäjiä ja siivoojia ei lasketa hoitajamitoitukseen, koska he eivät osallistu välittömään hoitotyöhön.

Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava mitoituksen joustavuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla. Poissaolevat henkilöt eivät ole mukana mitoituksessa, mutta heidän tilalleen palkatut sijaiset lasketaan mitoitukseen. 

Jos epäilet, ettei työpaikkasi mitoitus ei ole riittävä, pohdi työkavereidesi kanssa, toteutuvatko omavalvontasuunnitelmassa ja asiakkaiden yksilöllisissä palvelusuunnitelmissa sovitut palvelut. Jos mitoitus ei toteudu tai työntekijä havaitsee muita seikkoja, joiden vuoksi asiakkaan palvelunlaatu heikentyy, pitää tehdä sosiaalihuoltolain (SHL 48 §) mukainen ilmoitus.


Mitoitus kotihoidossa

Kotihoidon mitoituksen riittävyyttä voidaan tarkastella vertaamalla asiakkaille myönnettyä aikaa ja työntekijöiden välittömään asiakastyöhön käytettävää aikaa keskenään. Näin pystytään toteamaan, onko työvuoron henkilöstöllä mahdollista vastata asiakkaille myönnettyihin palveluihin. 

Välittömään asiakastyöhön käytettävään aikaan ei lasketa mukaan siirtymiin käytettävää aikaa eikä työntekijöiden lakisääteisiä taukoja.


Mitoitus ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa

Vaativaa hoitoa tarjoavissa yksiköissä, joissa on esimerkiksi vaikeasti muistisairaita, henkilöstömitoituksen tulee nousta tasolle missä laadukas ja yksilöllinen hoito voidaan toteuttaa. Mitoitus määritellään asiakkaiden hoitoisuuden mukaan niin, että hoito- ja palvelusuunnitelma toteutuu. 

Lakiin (finlex.fi) on kirjattu henkilöstön minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautiseen tehostettuun hoivaan. 1.10.2020 alkaen hoitotyö ja tukityö eritellään: esimerkiksi siivoustyötä ei lasketa yksikön mitoitukseen.

Asiakkaan hoivan tarpeen määrittelyssä kunnilla on velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää (thl.fi). Tämä muutos tulee voimaan 1.4.2023.

  • 1.10.2020 henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,5 työntekijää
  • 1.1.2021 henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,55 työntekijää
  • 1.1.2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden.
  • Siirtymäajan päättyessä 1.4.2023 edellytetään vähintään 0,7 mitoitusta.

Aiheesta lisää mitoituswebinaarin tallenteessa:

Videon katsominen edellyttää, että hyväksyt markkinointievästeet.



Webinaarin esitysmateriaali: Ympärivuorokautisen vanhustenhoidon henkilöstömitoitus (PDF)
Lue myös: Lakiuudistus hoitajamitoituksesta

Katso SuPerin esite: Hyvä hoito ei ole säilytystä (2019) (pdf)

Mitoitus ja sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitusvelvollisuus

Jos mitoitus ei toteudu tai työntekijä havaitsee muita seikkoja, joiden vuoksi asiakkaan palvelunlaatu heikentyy, tulee siitä tehdä ilmoitus. Lue tarkemmin epäkohtailmoituksen tekemisestä.


Henkilöstömitoitus varhaiskasvatuksessa 

Yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä seitsemää lasta kohden (suhdeluku 1/7). Alle kolmevuotiaiden ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä neljää lasta kohden (suhdeluku 1/4). Valtioneuvoston asetus (finlex.fi).

Varhaiskasvatuksen mitoitus
 
Ryhmät muodostuvat kolmen kasvattajan kokoonpanosta ja heidän vastuullaan olevista lapsista.
 
Varhaiskasvatuksen henkilöstön määrästä säädetään varhaiskasvatuslaissa (finlex.fi). Laissa säädetään, että yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, opetus- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Kolme vuotta täyttäneiden kokopäiväryhmässä saa olla samanaikaisesti enintään 21 lasta ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä enintään 12 lasta.
 
Henkilöstörakenteen muutos, astuu voimaan vasta vuonna 2030. Se edellyttää, että 2/3 henkilöstöstä tulee olla korkeasti koulutettuja.

Tutustu myös