Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus uudistui

Ammatillista koulutusta säätelevä lainsäädäntö uudistui vuoden 2018 alussa. Uudistus korostaa opiskelijoiden henkilökohtaisia opintopolkuja ja työelämälähtöisyyttä. Se myös yhdenmukaistaa nuorten ja aikuisten koulutuksen.

Ammatilliset perustutkinnot ovat edelleenkin laaja-alaisia ja antavat opiskelijalle yleisen jatko-opintokelpoisuuden.  


Ammatillinen perustutkinto pohjautuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja siihen liittyviin asetuksiin. Koulutuksen järjestämiseen tarvitaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa.



Opiskelijaksi ottaminen ja tutkinnon suorittaminen

Koulutuksen järjestäjä (oppilaitos tai muu vastaava) päättää opiskelijaksi ottamisesta. Tutkinnoissa on terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia vaatimuksia esim. sellaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin osallistumisen. Näihin ammatista kiinnostuneen on tärkeää perehtyä. Lue lisää täältä ja kysy tarkemmin oppilaitoksesta.

Tutkinnon suorittamista säätelee Opetushallituksen määräys tutkinnon perusteista. Niiden pohjalta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällön ja käytännön toteuttamisen tavat.

Kaikille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen.

Tutkintokoulutuksella tarkoitetaan ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittavaa koulutusta. Työpaikalla järjestettävä koulutus toteutetaan uuden lainsäädännön mukaan koulutussopimuksella ja /tai oppisopimuksella. Tutkinto suoritetaan työelämässä tutkinnon osittain osoittamalla osaaminen näytöissä.

Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää kaikkien vaadittavien tutkinnon osien hyväksyttyä suoritusta näytöissä.

Uudessa laissa tarkoitettujen tutkintojen ja koulutuksen tavoitteena on muun muassa:

  • kohottaa väestön ammattitaitoa
  • kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin
  • edistää työllisyyttä
  • antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja
  • vahvistaa elinikäisen oppimisen avaintaitoja.

Uuden lainsäädännön mukana tutkintojen perusteet uudistetaan asteittain vuoteen 2019 mennessä.

Tutustu myös opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla ammatillisen koulutuksen reformiin »
 



Ammatilliset tutkinnot

Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.

Ammatillinen perustutkinto

Ammatilliset perustutkinnot rakentuvat ammatillisista tutkinnon osista. Niiden laajuus on 145 osaamispistettä (osp), sisältäen valinnaisen tutkinnon osan 15 osp. Lisäksi tutkintoihin sisältyy yhteiset tutkinnon osat 35 osp. Perustutkintojen sisällä voidaan joustavasti valita entistä paremmin omaa osaamista vahvistavia tutkinnon osia.

”Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella”. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017)


Lähihoitaja

Lähihoitajakoulutus antaa laaja-alaisen osaamisen ja ammatin, jolla on hyvät työllistymismahdollisuudet.

Lähihoitajan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihoitaja työskentelee sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Lähihoitaja tekee työtä lähellä ihmistä.

Lähihoitajaksi opiskellaan ammatillisessa koulutuksessa suorittamalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Opiskelemaan hakeudutaan joko valtakunnallisessa yhteishaussa tai jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.

Lähihoitaja on nimikesuojattu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilö. Nimikesuojaus tarkoittaa sitä, että ainoastaan lähihoitajatutkinnon suorittanut saa käyttää lähihoitajan ammattinimikettä. Lue lisää nimikesuojauksesta: www.valvira.fi

Haluan tehdä työtä, joka tuntuu merkitykselliseltä ja jossa voin olla oikeasti avuksi ja lähellä ihmistä.

Viihdyn ikäihmisten parissa ja arvostan heidän tekemää elämäntyötä. Haluan olla heidän tukenaan ja apunaan kun heidän omat voimavarat eivät enää riittävään itsenäisyyteen riitä.

Vastauksia kysymykseen Miksi valitsit tämän ammatin? Opiskelijatyön kysely 2017.



Välinehuoltaja

Välinehuoltoalan koulutusuudistukselle ammattitutkinnosta ammatilliseksi perustutkinnoksi oli selkeä tarve, koska ammattitutkintotaso ei enää tuottanut riittävän laaja-alaista osaamista välinehuollossa työskentelylle. 

Välinehuoltoalan perustutkinto käynnistyy uusilla tutkinnon perusteilla 1.8.2018. Välinehuoltoalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä kuten kaikkien muidenkin perustutkintojen.

Välinehuoltoalan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden mukaisesti voi opiskella joustavasti vuoteen 2021 saakka.



Lastenohjaaja

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnosta valmistuu lastenohjaajia. Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä ja huolehtii lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa.

 

 


 

Lääketeknikko 

Lääketeknikot toimivat avustavissa tehtävissä apteekeissa. Työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, huolellisuutta ja tarkkuutta.

Lääketeknikot huolehtivat esimerkiksi apteekin lääkevarastosta, apteekin toimistotöistä, kuten laskutuksesta ja asiakirjojen arkistoinnista sekä erilaisista tietotekniikkaan liittyvistä tehtävistä. Varastonhallinta on tärkeä osa lääketeknikon työtä. Myös kassapalvelut ja somistus sisältyvät lääketeknikon työnkuvaan.

Lääketeknikkojen työpaikkoja ovat apteekit, sairaala-apteekit, terveyskeskusten lääkekeskukset sekä lääketeollisuuden ja lääketukkukaupan työpaikat.
 

Siirtymäsäännös:

Ennen uusien tutkinnon perusteiden voimaantuloa aloitetut opinnot voi suorittaa loppuun vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti vuoden 2021 loppuun saakka. Osaaminen osoitetaan ja arvioidaan kuitenkin uuden lainsäädännön mukaisesti näytöissä 1.1.2018 alkaen (ei ammattiosaamisen näyttöjä/tutkintotilaisuuksia).

Tutustu voimassaoleviin ja uudistuviin tutkinnon perusteisiin Opetushallituksen sivuilla osoitteessa www.oph.fi

Seuraavat tutkintojen perusteet on jo vahvistettu:

Lähihoitaja, sote pt
Tutustu tarkemmin >> https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/4308303

Välinehuoltaja, välinehuoltoalan pt
Tutustu tarkemmin >> https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/4304266

Lääketeknikko, lääkealan pt
Tutustu tarkemmin >> https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/4307555



Työpaikalla järjestettävä koulutus


Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutus tarkoittaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään muulla osaamisen hankkimisella. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat kirjallisesti oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä.

Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja 15 vuotta täyttäneen opiskelijan väliseen määräaikaiseen kirjalliseen työsopimukseen. Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa ja hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimuksena suoritettavan koulutuksen pääpaino on työn tekemisessä.

Oppisopimustyöpaikalta edellytetään tutkinnonperusteiden ja opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaista toimintaa sekä edellytyksiä koulutuksen toteutumiseen ja näyttöjen järjestelyihin. Koulutustyöpaikalta nimetään opiskelijalle pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja. Oppisopimusopiskelijan viikoittainen työaika on vähintään 25 tuntia.

Oppisopimusopiskelijalla on oikeus saada korvauksia muualla kuin työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimisen ajalta. Korvauksista säädetään asetuksella. Työnantaja on oikeutettu koulutuskorvauksiin mahdollisista oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista.


Koulutussopimus

Koulutussopimus on tapa hankkia ammatissa vaadittavaa osaamista käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutussopimuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa. Myöskään työnantajalle ei makseta koulutuskorvausta.

Koulutussopimus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan edustajan välillä tehtyyn, nimettyä opiskelijaa koskevaan kirjalliseen sopimukseen osaamisen hankkimiseksi. Koulutussopimus tehdään tutkinnon osittain ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaan pohjautuen.

Kehittämissuunnitelma liitetään koulutussopimukseen siltä osin, kun se koskee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista. Siitä tulee ilmetä osaamisen saavuttamiseksi tehtävät käytännön työt. Koulutussopimus annetaan opiskelijalle tiedoksi.

Opiskelijan työaika on pääsääntöisesti sama kuin kyseisellä työpaikalla noudatettava säännöllinen työaika. Opiskelija voi siirtyä joustavasti koulutussopimuksen piiristä oppisopimuskoulutukseen, mikäli edellytykset täyttyvät. Myös päinvastainen siirtyminen on mahdollista. Lue tarkemmin työajoista täältä »


 

Ammatti ja erikoisammattitutkinnot

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on suunnattu jo työkokemusta omaaville henkilöille. Ammattitutkinnossa on osoitettava ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito. Vastaavasti erikoisammattitutkinnossa vaaditaan alan vaativimpien työtehtävien hallintaa ja syvällistä osaamista jollakin ammatin erikoisalueella.

Vuoden 2018 alusta ammatti- ja erikoisammattitutkinnoille määritellään laajuus osaamispisteinä. Ammattitutkinnot ovat pääasiassa 150 osamispisteen ja erikoisammattitutkinnot 180 osaamispisteen laajuisia.


Nykyiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Ammattitutkintoja sosiaali- ja terveysalalla ovat:

koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin ammattitutkinto, kehitysvamma-alan ammattitutkinto, päihdetyön ammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto, liikunnan ammattitutkinto, liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto, valmentajan ammattitutkinto, optiikkahiojan ammattitutkinto sekä välinehuoltajan ammattitutkinto.

Erikoisammattitutkintoja ovat:

koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto, hierojan erikoisammattitutkinto, liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto sekä välinehuoltajan erikoisammattitutkinto.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet uudistetaan myös asteittain vuoden 2019 alkuun mennessä. Uudistus tulee vähentämään tutkintojen määrää merkittävästi ja siirtämään tutkintorakenteesta poistuvien tutkintojen osaamisen osaamisaloihin uusissa tutkinnoissa.

 


 

Tutkintojen tunnustaminen

Ammattipätevyysdirektiivillä säädellään muun muassa lähi- ja perushoitajien liikkuvuutta EU- ja ETA-alueella. Tutkinnot tunnustetaan joko automaattisen tunnustamisen (lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt) tai yleisen tunnustamisjärjestelmän (lähi- ja perushoitajat) kautta. Yleisessä järjestelmässä kukin maa vertaa tutkintoja omiin tutkintoihinsa.

Tutkintojen tunnustaminen ja rekisteröityminen terveydenhuollon ja/tai sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteriin (Suomessa Valviran Terhikki/Suosikki) varmistavat osaltaan koulutusta vastaavan työn saamisen. Esimerkiksi Englannissa lähihoitajat ja perushoitajat voivat saada terveydenhuollossa Registered Nurse -nimikkeen. Pohjoismaisella sopimuksella mm. lähi- ja perushoitajan tutkinnot tunnustetaan automaattisesti Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Suomessa.

Valvira vaatii EU- ja ETA-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneilta kolmansien maiden kansalaisilta koulutuksen lisäksi riittävän kielitaidon ammattipätevyyden tunnustamiseksi.

Maahanmuuton lisääntyessä voi työpaikoilla olla sellaisia henkilöitä, jotka voisivat saada joko nimikesuojauksen tai laillistuksen, mutta eivät ole tästä syystä tai toisesta tietoisia. Heidät kannattaa ohjata ottamaan yhteyttä SuPerin kehittämisyksikköön.


Jos sinulla on kysyttävää ammatillisesta koulutuksesta, ota yhteyttä sähköpostitse: kera@superliitto.fi