Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus uudistui

Ammatillista koulutusta säätelevä lainsäädäntö uudistui vuoden 2018 alussa. Uudistus korostaa opiskelijoiden henkilökohtaisia opintopolkuja ja työelämälähtöisyyttä. Se myös yhdenmukaistaa nuorten ja aikuisten koulutuksen. Ammatilliset perustutkinnot ovat edelleenkin laaja-alaisia ja antavat opiskelijalle yleisen jatko-opintokelpoisuuden.  

Ammatillinen perustutkinto pohjautuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja siihen liittyviin asetuksiin. Koulutuksen järjestämiseen tarvitaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa.

Uusi sosiaali- ja terveysalan työelämätoimikunta on valittu. Toimikunnan tärkein tehtävä on valvoa lähihoitajakoulutuksen näyttöjen laatua. Lisäksi sen tulee seurata valtakunnallista arviointi-, palaute- ja seurantatietoa ja tehdä kehittämisehdotuksia. Työhön kuuluvat vierailukäynnit oppilaitoksiin laadunvalvonnan näkökulmasta. Toimikunta valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi SuPerin asiantuntijan Soili Nevalan.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuuhenkilö: Anna palautetta!

Olemme SuPerissa kiinnostuneet kuulemaan, miten ammatillisen koulutuksen reformi näkyy työpaikallasi. Onko työpaikalla tapahtuva opiskelu lisääntynyt? Ovatko resurssit riittävät? Millainen on opiskelijoiden taso?

Annathan palautetta näihin kysymyksiin tästä >>

 



Opiskelijaksi ottaminen ja tutkinnon suorittaminen

Koulutuksen järjestäjä (oppilaitos tai muu vastaava) päättää opiskelijaksi ottamisesta. Tutkinnoissa on terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia vaatimuksia esim. sellaiset fyysiset ja psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin osallistumisen. Näihin ammatista kiinnostuneen on tärkeää perehtyä. Lue lisää täältä ja kysy tarkemmin oppilaitoksesta.

Tutkinnon suorittamista säätelee Opetushallituksen määräys tutkinnon perusteista. Niiden pohjalta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällön ja käytännön toteuttamisen tavat.

Kaikille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen.

Tutkintokoulutuksella tarkoitetaan ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittavaa koulutusta. Työpaikalla järjestettävä koulutus toteutetaan uuden lainsäädännön mukaan koulutussopimuksella ja/tai oppisopimuksella. Tutkinto suoritetaan työelämässä tutkinnon osittain osoittamalla osaaminen näytöissä.

Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää kaikkien vaadittavien tutkinnon osien hyväksyttyä suoritusta näytöissä.

Uudessa laissa tarkoitettujen tutkintojen ja koulutuksen tavoitteena on muun muassa:

  • kohottaa väestön ammattitaitoa
  • kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin
  • edistää työllisyyttä
  • antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja
  • vahvistaa elinikäisen oppimisen avaintaitoja.

Uuden lainsäädännön mukana tutkintojen perusteet uudistetaan asteittain vuoteen 2019 mennessä.

Tutustu myös opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla ammatillisen koulutuksen reformiin »
 



Ammatilliset tutkinnot

Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.

  • Tutustu voimassaoleviin ja uudistuviin tutkinnon perusteisiin  täällä »

Ammatillinen perustutkinto

Ammatilliset perustutkinnot rakentuvat ammatillisista tutkinnon osista. Niiden laajuus on 145 osaamispistettä (osp), sisältäen valinnaisen tutkinnon osan 15 osp. Lisäksi tutkintoihin sisältyy yhteiset tutkinnon osat 35 osp. Perustutkintojen sisällä voidaan joustavasti valita entistä paremmin omaa osaamista vahvistavia tutkinnon osia.

”Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella”. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017)


Lähihoitaja

Lähihoitajakoulutus antaa laaja-alaisen osaamisen ja ammatin, jolla on hyvät työllistymismahdollisuudet.

Lähihoitajan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihoitaja työskentelee sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Lähihoitaja tekee työtä lähellä ihmistä.

Lähihoitajaksi opiskellaan ammatillisessa koulutuksessa suorittamalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Opiskelemaan hakeudutaan joko valtakunnallisessa yhteishaussa tai jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.

Lähihoitaja on nimikesuojattu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilö. Nimikesuojaus tarkoittaa sitä, että ainoastaan lähihoitajatutkinnon suorittanut saa käyttää lähihoitajan ammattinimikettä. Lue lisää nimikesuojauksesta: www.valvira.fi

Haluan tehdä työtä, joka tuntuu merkitykselliseltä ja jossa voin olla oikeasti avuksi ja lähellä ihmistä.

Viihdyn ikäihmisten parissa ja arvostan heidän tekemää elämäntyötä. Haluan olla heidän tukenaan ja apunaan kun heidän omat voimavarat eivät enää riittävään itsenäisyyteen riitä.

Vastauksia kysymykseen Miksi valitsit tämän ammatin? Opiskelijatyön kysely 2017.



Välinehuoltaja

Välinehuoltoalan koulutusuudistukselle ammattitutkinnosta ammatilliseksi perustutkinnoksi oli selkeä tarve, koska ammattitutkintotaso ei enää tuottanut riittävän laaja-alaista osaamista välinehuollossa työskentelylle. 

Välinehuoltoalan perustutkinto käynnistyy uusilla tutkinnon perusteilla 1.8.2018. Välinehuoltoalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä kuten kaikkien muidenkin perustutkintojen.

Välinehuoltoalan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden mukaisesti voi opiskella joustavasti vuoteen 2021 saakka.



Lastenohjaaja

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnosta valmistuu lastenohjaajia. Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä ja huolehtii lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa.

 

 


 

Lääketeknikko 

Lääketeknikot toimivat avustavissa tehtävissä apteekeissa. Työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, huolellisuutta ja tarkkuutta.

Lääketeknikot huolehtivat esimerkiksi apteekin lääkevarastosta, apteekin toimistotöistä, kuten laskutuksesta ja asiakirjojen arkistoinnista sekä erilaisista tietotekniikkaan liittyvistä tehtävistä. Varastonhallinta on tärkeä osa lääketeknikon työtä. Myös kassapalvelut ja somistus sisältyvät lääketeknikon työnkuvaan.

Lääketeknikkojen työpaikkoja ovat apteekit, sairaala-apteekit, terveyskeskusten lääkekeskukset sekä lääketeollisuuden ja lääketukkukaupan työpaikat.
 

Siirtymäsäännös:

Ennen uusien tutkinnon perusteiden voimaantuloa aloitetut opinnot voi suorittaa loppuun vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti vuoden 2021 loppuun saakka. Osaaminen osoitetaan ja arvioidaan kuitenkin uuden lainsäädännön mukaisesti näytöissä 1.1.2018 alkaen (ei ammattiosaamisen näyttöjä/tutkintotilaisuuksia).
 


 

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on suunnattu jo työkokemusta omaaville henkilöille. Ammattitutkinnossa on osoitettava ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito. Vastaavasti erikoisammattitutkinnossa vaaditaan alan vaativimpien työtehtävien hallintaa ja syvällistä osaamista jollakin ammatin erikoisalueella.

Vuoden 2018 alusta ammatti- ja erikoisammattitutkinnoille määritellään laajuus osaamispisteinä. Ammattitutkinnot ovat pääasiassa 150 osaamispisteen ja erikoisammattitutkinnot 180 osaamispisteen laajuisia.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet uudistetaan myös asteittain vuoden 2019 alkuun mennessä. Uudistus tulee vähentämään tutkintojen määrää merkittävästi ja siirtämään tutkintorakenteesta poistuvien tutkintojen osaamisen osaamisaloihin uusissa tutkinnoissa.

 


 

Koulutus työpaikalla

Työpaikalla ammattiin opiskellaan joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Työpaikalla tulee olla sellaista toimintaa, että opiskelun tavoitteet voidaan saavuttaa. Työpaikalta tulee löytyä myös vastuullinen, koulutettu työpaikkaohjaaja.

Koulutussopimus on koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välinen sopimus nimetyn opiskelijan työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta. Koulutussopimus tehdään yhteen tutkinnon osaan kerrallaan. Opiskelijan HOKS:iin kirjatut tavoitteet ohjaavat työskentelyä.

Koulutussopimuksessa oleva opiskelija ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa. Työpaikalle ei myöskään makseta koulutuskorvausta. Opiskelijan työaika on pääsääntöisesti sama kuin työpaikalla noudatettava työaika.

Oppisopimuskoulutus tarkoittaa koko tutkinnon suorittamista pääasiassa työpaikalla. Oppisopimus perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen määräaikaiseen sopimukseen.

Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa ja hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tutkinnon perusteet ja opiskelijan HOKS:iin kirjatut tavoitteet ohjaavat oppimista. Opiskelijan viikoittainen työaika on vähintään 25 tuntia. Työnantajalle voidaan maksaa koulutuskorvausta aiheutuvista kustannuksista.

Opiskelijoiden kielitaitovaatimukset uudistuvat.

Osan työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta voi suorittaa myös ulkomailla.

Ohjaus työpaikalla

Työpaikalle tulisi luoda opiskelijoiden ohjausta varten pelisäännöt ja tiedottaa ne kaikille. Työpaikkaohjaaja on opiskelijan tukihenkilö. Hän on koulutettu, ja hänen oma tutkintonsa on ensisijaisesti sama kuin se, jota opiskelija on suorittamassa. Työpaikkaohjaaja opettaa työtänsä opiskelijalle.

Opiskelijan ohjaus ja arviointi työpaikalla -opas

SuPerin julkaisema Opiskelijan ohjaus ja arviointi työpaikalla -opas  on tarkoitettu työpaikoille ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ohjauksen ja arvioinnin tueksi.

Käytä hyödyksesi ja tutustu oppaaseen tästä »

 

 

 


 

Ammattitaidon arviointi

Näyttö suunnitellaan yksilöllisesti. Opiskelija osoittaa osaamisensa työpaikalla tutkinnon osittain ja osaamisen arvioivat yhdessä opettaja ja työpaikkaohjaaja.

Ammatillisten tutkinnon osien hyväksytty suoritus arvioidaan asteikolla 1-5. Yhteiset tutkinnon osat ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvosanaansa tyytymättömällä opiskelijalla on oikeus tehdä arvosanasta oikaisuvaatimus.

Koulutuksen järjestäjä tunnustaa opiskelijan voimassaolevien tutkinnon perusteiden mukaiset suoritukset. Muut vastaavat opinnot tunnustetaan osaksi tutkintoa, mikäli arvioijat toteavat tutkintovaatimusten täyttyvän.

Tutustu Opetushallituksen Näytöt ja Osaamisen arviointi -ohjeeseen >>


 

Erityismääräyksiä: Opiskelijan terveydentila ja toimintakyky

Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että hän kykenee tekemään alan työtä eikä vaaranna omaa eikä toisten turvallisuutta. Oppilaitoksen tehtävä on tiedottaa terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee kertoa sairauksistaan, joiden hän arvioi vaikuttavan opiskelupaikan saamiseen.

Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista voit lukea täältä >>

SORA-lainsäädännön avulla koulutuksen järjestäjä voi tarvittaessa puuttua opiskelijan soveltumattomuuteen. Lue lisää SORA-lainsäädännöstä ja opiskelijan soveltumattomuudesta täältä >>


Opiskelijan työsuojelu

Opiskelijan työturvallisuudesta on huolehdittava lain vaatimusten mukaan. Vastuu opiskelijan työturvallisuudesta on työpaikalla ja koulutuksen järjestäjällä.

Opiskelija tulee perehdyttää hyvin tehtävään työhön ja ohjeisiin. Opiskelijan on noudatettava ohjeita ja ilmoitettava havaitsemistaan puutteista turvallisuudessa.

Nuorta työntekijää (alle 18-vuotias) ei saa käyttää töissä, joka vaarantaa hänen terveytensä. Nuori ei saa myöskään työskennellä yksin, jos työhön liittyy tapaturman tai väkivallan uhka. Opiskelijat työskentelevät koulutetun henkilön ohjauksessa.


Superilaisten vakuutusedut

SuPer tarjoaa jäsenilleen liiton kustantaman ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen, järjestövakuutuksen sekä itsenäisille yrittäjille potilasvakuutuksen. Opiskelijajäsenille tarjotaan myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Lue tarkemmin täältä >> 

SuPer on vakuuttanut opiskelijajäsenensä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella ja tapaturmavakuutuksella. Lisätietoa opiskelijat@superliitto.fi.

Mentoroinnista tukea työpaikkaohjaajalle

Mentorointi on oiva tapa hiljaisen tiedon näkyväksi tekemiseen ja siirtämiseen uudelle sukupolvelle. Mentorointia on perinteisesti käytetty ammatillisen osaamisen kehittämiseen, joten sitä voi hyödyntää myös opiskelijan ohjaamiseen sekä opiskelijan ohjaamisen opetteluun.


Tutkintojen tunnustaminen

Ammattipätevyysdirektiivillä säädellään muun muassa lähi- ja perushoitajien liikkuvuutta EU- ja ETA-alueella. Tutkinnot tunnustetaan joko automaattisen tunnustamisen (lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt) tai yleisen tunnustamisjärjestelmän (lähi- ja perushoitajat) kautta. Yleisessä järjestelmässä kukin maa vertaa tutkintoja omiin tutkintoihinsa.

Tutkintojen tunnustaminen ja rekisteröityminen terveydenhuollon ja/tai sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteriin (Suomessa Valviran Terhikki/Suosikki) varmistavat osaltaan koulutusta vastaavan työn saamisen. Esimerkiksi Englannissa lähihoitajat ja perushoitajat voivat saada terveydenhuollossa Registered Nurse -nimikkeen. Pohjoismaisella sopimuksella mm. lähi- ja perushoitajan tutkinnot tunnustetaan automaattisesti Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Suomessa.

Valvira vaatii EU- ja ETA-alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneilta kolmansien maiden kansalaisilta koulutuksen lisäksi riittävän kielitaidon ammattipätevyyden tunnustamiseksi.

Maahanmuuton lisääntyessä voi työpaikoilla olla sellaisia henkilöitä, jotka voisivat saada joko nimikesuojauksen tai laillistuksen, mutta eivät ole tästä syystä tai toisesta tietoisia. Heidät kannattaa ohjata ottamaan yhteyttä SuPerin kehittämisyksikköön.

Jos sinulla on kysyttävää ammatillisesta koulutuksesta, ota yhteyttä sähköpostitse: kera@superliitto.fi



Savuton Suomi 2030 - kohti nikotiinitonta oppilaitosta ja työelämää

Ammattiin opiskelevien nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi. Vuosikymmenen alussa ammattiin opiskelevista tupakoi päivittäin 40 prosenttia, ja vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä luku oli laskenut 23 prosenttiin. Suunta on hyvä.

Tiukennettu tupakkalaki on edistänyt savuttomuutta niin työpaikoilla kuin oppilaitoksissa. Monet oppilaitokset ovat mukana savuttomuustyössä. Oppilaitokset ovat kehittäneet mm. yhteisöllisiä ja toiminnallisia taukoja korvaamaan tupakkataukoja. Lisäksi on kehitetty tukitoimia tupakkatuotteista irrottautumiseksi.

Koska ammattiin opiskelevien opinnot sisältävät työpaikalla tapahtuvaa opiskelua on työpaikkojen savuttomuuskulttuurilla suuri merkitys pyrittäessä vähentämään ammattiin opiskelevien tupakointia.

Suunta on kohti nikotiinitonta oppilaitosta ja työelämää. SuPer tukee työtä savuttomuuden eteen: hyvinvoiva ja terve opiskelija ja ammattilainen on meille tärkeä.

Lue aiheesta lisää: