Kolumni: Eteenpäin ammattiylpeyttä uhkuen

Kaikille jäsenille iso kiitos siitä, että olitte mukana SuPerin historian pisimmässä työtaistelussa. Se ei ollut helppo tie. Itse kukin alalla työskentelevä varmasti huomasi, että työnantajan maksamat erilliskorvaukset esimerkiksi vuorojen vaihtamisesta ja ylitöiden tekemisestä olivat todella isot, ja siten houkuttelevat, työtaistelutoimista huolimatta. Kummasti sitä rahaa löytyi, vaan ei kuitenkaan kaikille sopimukseen asti.

Nyt on aika katsoa eteenpäin. Anna itsellesi tunnustus siitä, miten tärkeä ja osaava ammattilainen olet. Maamme poliitikot ovat luvanneet kaikille kansalaisille terveydenhoitoa sekä riittävää ja oikea-aikaista, ihmisarvoa kunnioittavaa sosiaalihoitoa ja -palvelua. Näissä kaikissa tarvitaan superilaisten työpanosta. Eduskunnan taholta tuli todistetuksi sekin, joskin merkillisesti pakkotyölain kautta, että ilman hoitajia maa menisi perikatoon.

SuPerilla on katse tulevaisuudessa ja jatkuvassa edunvalvonnassa, sillä sitä liitossa tehdään koko ajan ja kaikkien jäsenten puolesta. Edunvalvonta alkaa koulutuksesta, sen kestosta ja laajuudesta. Puolustamme hoitajan työnkuvaa. Kuinka työnantaja huomioi uuden oppimisen ja lisäkoulutukset, miten ne näkyvät työnkuvassa ja työn arvostuksessa? Edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä ja sitä täytyy jatkaa.

Miksi joku lähtee opiskelemaan sosiaali- ja terveysalalle tai varhaiskasvattajaksi? Syy on usein halu hoitaa, opettaa ja auttaa. Alan vetovoima tulee halusta tehdä toiselle hyvää. Koulutukseen tehtiin muutoksia vuonna 2018, eivätkä ne menneet ihan nappiin. Koulutusta siirrettiin paljon työssäoppimiseen, mutta työpaikkaohjaajalle ei edelleenkään ole annettu aikaa. Syykin on selvä: Työntekijöitä on yhä liian vähän. Tästä seuraa suoraan se, että opiskelija joutuu työntekijäksi. Se on vaikea yhtälö, kun työt kuitenkin monipuolistuvat, ja uuden oppiminen on ehdoton edellytys osaamiselle ja ammattitaidolle. Me olemme itse todenneet, että superilaisella on velvollisuus ja oikeus kehittää ammattitaitoaan asiakkaan ja itsensä vuoksi. Osaamista on kehitettävä myös vastaamaan muuttuvaa työelämää, ja työelämän on otettava huomioon muuttunut koulutus.

Superilaisten paikka on moniammatillisen tiimin jäsenenä. Tuotamme omalla ammatillisella osaamisellamme vaikuttavuutta ja tuottavuutta, ja silloin työ on palkitsevaa ja mielenkiintoista. Tavoitteena pitää olla, että kaikkien työntekijöiden ammatillinen osaaminen hyödynnetään, eikä sitä organisaation luomilla keinotekoisilla säännöillä kavenneta, vaan päinvastoin ammatillista kehittymistä kannustetaan. Myös työajoilla on suuri merkitys. Kaikki tietävät, että kun saa vaikuttaa omiin työaikoihinsa, niin työtyytyväisyys lisääntyy. Samalla myös työn vaikuttavuus sekä tuottavuus nousevat ja kuin bonuksena myös työhyvinvointi.

Terveisin,
Silja