Kolumni: Meidän tärkeä työ
Nyt elokuussa voitaisiin päättää, että aloitetaan loman jälkeinen aika muistuttamalla itseämme siitä, miten tärkeitä olemme. Elastisen biisissä tätä kuvataan aika hyvin, kunhan kuuntelee sitä sillä korvalla. Vai mitä sanotte?
– Sua seuraa aurinko, kun sä tuut. Se nousee ylös eikä laskekaan. Sua seuraa aurinko, kun sä tuut. Niin se hymyilee, sun kaa kilpaa. Risukasassakin alkaa häikäsee. Se paistaa kaikessa mitä sä teet. Sä tuot ne valonsäteet.
Tämä tunne on aika monella ihmisellä, jota superilainen hoitaa, iästä riippumatta. Tässä on hoitamisen eetos: halu tehdä toiselle hyvää hyvällä mielellä, ja saada toinen myös hymyilemään ja ainakin tuntemaan, että kaikki on nyt hyvin. Nyt vain pitää saada asiat sille mallille, että tämä on kaikille ja kaikkialla mahdollista. Tätä työtä on tehty ja tehdään edelleen.
Suomessa on lähihoitajia ja muita ennen koulutettuja hoitajia yli satatuhatta. Heistä superilaisia on yli 90 000. Olemme siis hyvin kattava osa suomalaista hyvinvointipalvelua, monilla eri alueilla. Työmme on todellakin tärkeää, niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.
Hoitotyötä ei voi tehdä, ilman että haluaa tehdä toiselle hyvää. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että tämä työ vaatii myös piinkovaa ammattitaitoa. Pelkkä lämmin sydän ei riitä.
Valtavasti merkitsee myös se, millä asenteella työtä tehdään, ilolla vai stressillä. Työtahti on kiristetty nyt äärimmilleen, ja sillä on negatiivinen vaikutus työn tuloksellisuuteen. Onneksi monelle on edelleen kaikkein tärkeintä, että hoidettava voi hyvin ja kokee olonsa turvalliseksi. Se on ajoittain todella vaikea yhtälö. Silti kaikesta huolimatta moni kokee olevansa täsmälleen oikealla alalla ja oikeassa paikassa. Tätä tunnetta pitää voida vahvistaa.
Alan ammattilaiselle hoitaminen osaamisalasta riippumatta on palkitsevaa. Hän haluaa tehdä työnsä hyvin, hoitaa, kuntouttaa, kasvattaa, ohjata tai kasvatuksellisesti kuntouttaa. Työn merkityksellisyys on erittäin tärkeä argumentti monelle, kun kysytään, miksi juuri tämä työ.
Hoitotyössä on siis monta hyvää asiaa, joista kaikista saadaan hyvän työn ja työpaikan aiheet. Laitetaan ne hyvät asiat kasvamaan. Nostetaan se oma ammattitaito ja ammattiylpeys siihen arvoon, joka sille kuuluu. Mietitään mieluummin, miten sinun työsi on monelle elämisen ehto, jota ilman hän ei pärjäisi vaan jopa kuolisi. Mietitään, miten sinä tuot heille sen auringon, avun ja hoidon.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
Kirjoitus on julkaistu SuPer-lehdessä 8/2019. www.superlehti.fi