2.11.2018

Kolumni: Superilaiset ovat hoito- ja hoiva-alan kantava voima

Tämän syksyn aikana on moneen kertaan tullut esille, kuinka tärkeää työtä superilaiset tekevät. Syksy on kuumentanut tunteita työmarkkinoilla. Hallituksen halu heikentää irtisanomissuojaa alle kymmenen henkilön yrityksissä on johtanut poliittisiin mielenilmaisuihin, joissa SuPerkin on mukana. 

Superilaiset olivat ensin ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa ja sitten pari viikkoa vuoronvaihtokiellossa. Näistä molemmista, varsinkin ensimmäisestä, nousi kova poru, kuinka kaikki hoidettavat jäävät vaille hoitoa ja hoivaa. Siis vain sen takia, että teemme meille suunnitellut työvuorot. Mikä siis onkaan työnantajilta tullut viestin sisältö: hoitajia on liian vähän. No niin on, sitä olemme SuPerissa sanoneet ja perustelleet selvityksin, kirjoituksin ja puheissa niin paikallisesti kuin koko valtakunnan tasolla. Miksi siihen ei reagoida, kun kaikki sen tietävät? No, kun pitää säästää rahaa joka paikassa sote- ja kasvatusalalla.

Rahansäästö on siis kaiken alku, mutta jo nyt tiedämme, että rahaa säästetään väärissä paikoissa. Hyvä ja laadukas hoito on määrätty laissa. Kuitenkaan se ei ole ohje, jota nyt noudatettaisiin, vaan raha määrää. Raha on päässyt isännän asemaan tilanteessa, jossa sen pitäisi olla hyvin ohjattu renki.

Kun ajatellaan koko sote- ja kasvatusalaa, pitää miettiä sitä alusta alkaen. Ihan peruskoulusta lähtien. Ammattikoulutusta on ajettu alas niin rahallisesti kuin ajallisesti jo pidemmän aikaa. Tämä on huomattavan vaarallista, sillä tulevaisuudessa asiasta kärsii koko sote- ja kasvatusala.

Nyt tiettyyn osaan koulutuksessa on kiinnitetty huomiota, soveltuvuuteen. Hienoa, sillä SuPer on ollut jo vuosien ajan huolissaan opiskelijoiden motivaatiosta. Turhan usein on todettu, että jos et muualle pääse, niin lähde lähihoitajaksi. Asia ei ole näin yksinkertainen! Liian moni, jolla ei ole motivaatiota, on vienyt aikaa niiden opiskelijoiden oppimisajasta, jotka ovat halunneet oppia. Superilaisten työnkuva on moninainen, mutta sen ydin on hyvä ammattitaito. Ja kaikki tietävät, että ammattitaito tarvitsee kunnon opetusta – niin teoriaopetusta kuin työssäoppimista.

Jos ajatellaan, että sote- ja kasvatusalalta pyritään jatkossa säästämään, on ehdottomasti huomioitava lähihoitajien koulutus. Heidän työnsä on hyvin kustannustehokasta, niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Lähihoitaja toimii moniammatillisessa tiimissä, työskentelee hän sitten missä vain. Hänen työnsä on rinnalla kulkemista, auttamista, hoitamista, kasvattamista ja hoivaamista. Hän on lähin hoitaja potilaille, kuntoutujille, pitkäaikaissairaille, niille ihmisille, jotka eivät enää yksin pärjää, ja lapsille varhaiskasvatuksessa.

Voidaan jopa todeta, että koulutus ja sen mukanaan tuoma ammattitaito takaavat sen, että omaiset voivat olla huoletta töissä tai kotona. He tietävät, että hoidettava saa tarvitsemansa avun ja huolenpidon. Superilaiset ovat hoito-, hoiva- ja kasvatusalan kantava ammattiryhmä.

Terveisin,

Silja