3.2.2021

Kolumni: Työturvallisuuden merkitys korostuu korona-aikana

Turvallinen työpaikka on ehdoton ykkönen, olitpa missä tahansa työpaikassa. Olemme liittona pitäneet asiaa jo pitkään esillä, mutta korona-aikana se on konkretisoitunut kaikille.

SuPer on puhunut vuosia riittävästä henkilöstömäärästä, työnkuormasta ja työnkuvasta, työergonomiasta ja työvuoroautonomiasta. Jos nämä asiat olisivat olleet kunnossa, työturvallisuutta ei nyt olisi näin vaikeaa toteuttaa. Elämme tätä hetkeä näiden olemassa olevien resurssien ja vermeiden kanssa, mutta työturvallisuudesta ei saa lipsua.

Miten estetään työntekijän sairastuminen, kun hän hoitaa sairastuneita? Liittona olemme ottaneet voimakkaasti kantaa koronapotilaiden hoidossa käytettäviin suojavarusteisiin. Virus on samanlainen, hoidettiin potilasta sitten sairaalassa tai vanhustenhoitopaikassa.

Miten ohjataan altistuneiden työntekijöiden toimintaa? Niin kutsuttu sovellettu karanteeni ei ole hyvä malli. Silloin työntekijä jatkaa työssä normaalisti kuin mitään ei olisikaan, häntä ohjataan seuramaan tilannetta ja tarkkailemaan tuleeko oireita, ja vasta oireisena ohjataan koronatestiin ja kotiin odottamaan tulosta. Tilanne on ollut liian monella työpaikalla tällainen. Sovellettu karanteeni, se että käydään normaalisti töissä, mutta vapaa-ajalla ei saa mennä minnekään, on myös hyvin erikoinen tulkinta työnantajan direktio-oikeudesta. Sovellettu karanteeni on välinpitämätön ajatus taudin mahdollisesta levittämisestä.

Kirurgisen maskin käyttö estää viruksen leviämisen oireettomalta, mutta työpäivän aikana työntekijällä on oikeus syömiseen ja juomiseen. Työntekijällä pitää olla oikeus myös hengittää ilman maskia työpäivän aikana. Se on työsuojelullinen asia. Hoitotyössä ei istuta työpöydän ääressä, vaan tehdään ruumiillista työtä, hengästytään ja jopa hikoillaan.

Monet sanovat, että suojavarusteita on tarpeeksi. Hyvä, silloinhan homma on hallussa! Liian moni myös kertoo, ettei niitä ole riittävästi ja ohjeet muuttuvat edelleen liikaa. Tämä ei ole helppo juttu, mutta pitää ajatella kuten lentokoneen pelastusopastuksessa: Laita ensin happimaski itsellesi ja vasta silloin voit auttaa muita.

Erityisesti vanhuspuolella on ongelmia koronapotilaiden hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaikkialla ei ole mahdollista tehdä kohorttiosastoja, vaan potilaat ovat omilla paikoillaan. Tässä ei auta kuin kivenkova hoidon suunnittelu, joka on hyvä tehdä yhdessä henkilöstön kanssa. Sillä tavalla kaikki saadaan sitoutetuksi asiaan, tilanne kun on haastavaa kaikille.

Virus voi tarttua myös varhaiskasvatuksessa tai koulussa, joten suojavarusteiden käyttöä on mietittävä useassa eri työpisteessä.

Olemme kaikki kyllästyneitä koronaan. Toivoisimme sen loppuvan yhtä nopeasti kuin se tuli, mutta se ei ole mahdollista. Tehkäämme siis kaikki mitä voimme. Vaaditaan niitä suojaimia ja suojataan itsemme. Otetaan rokote heti kun sen saamme, sillä siten suojaamme itsemme, lähimmäisemme ja hoidettavat, missä ikinä työskentelemme.

Pidetään huolta itsestämme ja toisista.

t. Silja