Mielipide: Hoitajajärjestö SuPer ja vanhukset kiittävät 0,7 hoitajamitoituksesta
Suomessa tehtiin todella historiallinen päätös eilen, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi mietintönsä koskien ns. vanhuspalvelulakia. Valiokunta esittää, että vanhuspalvelulakiin määrätään lakisääteinen henkilöstömitoitus 0,7 porrastetusti. Laki astuisi voimaan lokakuussa 2020 ja siirtymäaika on 1.4.2023 asti. Tehostetussa palvelutalossa ja muussa ympärivuorokautisessa hoidossa tämän mitoituksen pitää täyttyä, aina. Sitovaa mitoitusta on haluttu jo monta vuotta, mutta aina se on karahtanut johonkin, yleensä rahaan. Onneksi järki voitti ja rahaa löytyy. Asia on eduskunnan käsittelyssä perjantaina.
Perustuslakivaliokunta on vaatinut siirtymäsäännöksen selkiyttämistä, jotta rahoitus kunnille sekä henkilöstön saatavuus voidaan turvata. Valiokunta esittää lain voimaantulon siirtämistä elokuusta lokakuuhun.
Henkilöstömitoituksessa ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä otetaan lain voimaan tultua huomioon vain välitöntä asiakastyötä tekevät työntekijät. Tällä on merkittävä vaikutus palvelun laatuun sekä työntekijöiden työn keskittymiseen paremmin ammattitaitoa ja koulutusta vastaavaksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että lain voimaantullessa 1.10.2020 henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,5 työntekijää. 1.1.2021 henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,55 työntekijää ja 1.1.2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Siirtymäajan päättyessä 1.4.2023 edellytetään vähintään 0,7 mitoitusta. Kunnille maksetaan valtionosuutta laajentuvaan tehtävään.
Vanhuksilla, jotka ovat Suomen rakentaneet, ja jotka nyt kuntonsa ja sairauksiensa takia tarvitsevat hoitoa ympäri vuorokauden, on oikeus saada hyvää hoitoa. Myös hoitajilla on oikeus tehdä työnsä hyvin ja laadukkaasti. Ei haittaa, vaikka mitoitus tulee voimaan porrastetusti, sillä jo alkusyksystä saadaan hoitajamitoitusta parannettua, kun tukitöihin, siivoukseen, pyykinpesuun ja ruoanlaittoon tulevat omat ammattilaiset. Hoitotyön ja hoitajien on saatava itselleen kuuluva kunnia ja arvostus, ei juhlapuheissa vaan teoissa. Muutos oikeaan suuntaan on aloitettava heti.
Kaikkia vanhuspalveluiden ongelmia ei tällä ratkaistu, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Seuraava etappi vanhustenhoidon parantamisessa on luvatusti kotihoito, jossa on erittäin suuria ongelmia. On myös muita kehittämisen kohteita, esimerkiksi johtamiseen liittyen. Valvontaviranomaisten on oltava tarkkoina, että vanhusten oikeudet ja asiakasturvallisuus toteutuvat kaikkialla. Täytyy myös muistaa, että jokainen ikääntynyt on yksilö ja ansaitsee yksilöllistä hoitoa ja arvokkaan vanhuuden.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer