4.4.2018

Mielipide: Kansalaisia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan

Vanhuspalvelut ovat heikentyneet voimakkaasti vanhuspalvelulain säätämisen jälkeen. Tuorein SuPerin selvitys kotihoidon tilasta julkaistiin maaliskuussa. Henkilöstömitoitukset ovat jatkuvassa laskussa, ja työntekijät ovat huolissaan hoidon laadusta. Vanhukset eivät kotihoidossa saa edes sitä palveluaikaa, josta maksavat.

Eduskunnassa on menossa sote- ja maakuntauudistuskierroksen viimeinen vaihe. Uudistus viedään nyt ministerien mielestä maaliin. SuPer lähetti perustuslakivaliokunnalle omia huomioitaan tuoreimman valinnanvapauslakiesityksen perustuslaillisista kysymyksistä. Pyysimme valiokuntaa arvioimaan erityisesti sitä, ovatko asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti hyväksyttäviä perustuslain 6 ja 19 pykälien näkökulmasta. Laissa kielletään kansalaisten asettaminen eriarvoiseen asemaan.

Lakiesityksessä edellytetään, että asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit on määriteltävä sille tasolle, että asiakas saisi niillä tarvitsemansa palvelut. Tämä vaatimus on mahdoton toteuttaa. Lähes kaikki asiantuntijat ovat kanssamme samaa mieltä siitä, että terveydenhuolto vaatii selvästi nykyistä enemmän varoja ja sosiaalihuolto joutuu tyytymään vähempään.

Vanhusten ja vammaisten palvelut on tarkoitus rahoittaa alimitoitetuilla asiakasseteleillä ja budjeteilla. Lakiesityksessä todetaan useassa kohdassa, että asiakas voi halutessaan hankkia tarvitsemansa lisäpalvelut omalla rahalla. Asiakas maksaa siten kotihoidossa omalla rahalla lisäpalveluna esimerkiksi ulkoilun, siivouksen, ruoan lämmityksen ja riittävän palveluajan. Alimitoitetuilla seteleillä ei myöskään pääse asiakkaaksi hienoihin vanhusten palvelutaloihin, ellei pysty itse maksamaan lisäpalveluina tätä alimitoitetun setelin tai budjetin ja todellisen vuorokausihinnan mukaista erotusta. Pelkällä asiakasmaksun maksamisella tämä ei onnistu.

Köyhällä ei todellisuudessa ole valinnanvapautta, sillä hänellä ei ole omaa rahaa käytettävissään. SuPerin mielestä tällainen järjestelmä on perustuslain vastainen. Olemme pyytäneet arvioimaan lakiesitystä tältä osin erittäin tarkasti.

Pyysimme perustuslakivaliokuntaa miettimään myös sitä, onko sellainen maakuntamalli demokraattinen, jossa yli puolet maamme kunnista ei saa edustajaa korkeimpaan päätöksentekoelimeen. Perustuslakivaliokunta on itse todennut, että kuntayhtymävaihtoehto on mahdollinen. Jos se ei ole, ovatko meidän nykyiset sairaanhoitopiirimme ja koko maakunnan sotepalveluista vastaavat kuntayhtymät, kuten esimerkiksi Eksote ja Siun Sote, laittomia organisaatioita?

 

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer