Mielipide: Särkynyt mieli ei tee ihmisestä arvotonta
"Ihmisen elämä on arvokasta juuri nyt, eikä vasta sitten, kun se on muuttunut hieman paremmaksi", sanoi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka avatessaan Mielenterveysmessut 20. marraskuuta.
Mielenterveyden ongelmilta ei viime kädessä kukaan ole turvassa. Liiallista kuormitusta ei aina osaa ennustaa tai välttää. Kun mieli särkyy, on saatava apua - nopeasti. Jokaisella on oma arvokas elämäntarinansa, ja kaikilla on oikeus tulla kohdelluiksi tasavertaisina kaikissa elämänvaiheissa.
Tällä viikolla vietetään mielenterveysviikkoa, jonka teema on Mun elämä, hyvä elämä. Viikolla keskitytään pohtimaan nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöiden vaikutuksia elämään.
On arvioitu, että jopa 25 prosenttia aikuisista kärsii mielenterveysongelmista vuosittain. Myös nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet vuosituhannen vaihteesta. Noin 7 300 alle 25-vuotiasta nuorta oli vuoden 2016 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä.
– Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua joustavasti työelämään tai muuhun nuorta kiinnostavaan toimintaan jaksamisen mukaan. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen liiton tiedotteessa. Nuorisobarometrin mukaan 99 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä. Kapanen muistuttaa myös, että liian usein nuorelle tarjotaan opiskelupaikkaa alalta, joka ei häntä kiinnosta. Tällä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, mutta se ei välttämättä auta nuorta.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitamiseen ei ole panostettu yhtä paljon kuin muihin terveydenhuollon osa-alueisiin, mikä on johtanut psykiatrisen hoidon supistamiseen. Tämän seurauksena mielenterveystyön osuus on valunut kaikille terveys- ja sosiaalialan sekä kasvatusalan osa-alueille.
Superilaiset hoitajat kohtaavat päivittäin noin miljoona suomalaista: lapsia, nuoria, työikäisiä ja vanhuksia. Mielenterveysongelmat näkyvät kaikilla elämänkaaren alueilla, jonka myötä mielenterveystyötä tehdään tuhansissa kohtaamisissa päivittäin: esimerkiksi kotihoidossa, vammaispalveluissa, asumispalveluissa, sairaaloissa, hammashoidossa ja terveyskeskuksen vastaanotoissa.
Mielenterveystyö on valtaosaltaan muuntunut hiljaiseksi mielenterveystyöksi, jota tehdään psykiatrisen hoidon ulkopuolella. Superilaiset ovat merkittävässä roolissa mielenterveysongelmaisten kunnioittavassa kohtaamisessa, ennaltaehkäisevässä työssä, leimautumisen vähentämisessä sekä mielenterveysongelmista kärsivien äänen kuuluville tuomisessa. Tämän mahdollistaa vankka ammattitaito sekä yhteistyö terveys- ja sosiaali- sekä kasvatusalan toimialojen välillä.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer