14.5.2018

Mielipide: Työnantajien on otettava vastuu hoidon laadusta

SuPer on jakanut jäsenilleen sosiaali- ja terveydenhuollossa lomakkeita, joissa työnantajaa pyydetään ottamaan vastuu siitä, että työntekijä joutuu alittamaan hyvän hoidon vaatimukset. Olemme valitettavasti olleet jo kauan erityisesti vanhustenhoidossa tilanteessa, jossa asiakkaat eivät saa palvelusuunnitelmien mukaista hoitoa ja työntekijät uupuvat liian pienen henkilöstömäärän vuoksi.

Vanhustenhoitoa on yritetty kehittää kaikilla muilla tavoilla paitsi lisäämällä henkilökuntaa. Todellisuudessa ei ole mitään taikatemppua, vaan rahaa on suunnattava henkilöstön lisäämiseen.

Sopimusneuvotteluissa SuPer asetti yhdessä muiden hoitoalan järjestöjen kanssa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon kunta-alalle ja yksityiselle sektorille. Kielto paljasti entistä selkeämmin, että sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusala toimivat hoitajien joustamisen varassa. Henkilökuntaa on aivan liian vähän. Jatkuvat ylityöt ovat arkipäivää, eivätkä kaikki uskalla kieltäytyä niistä.

Lisäksi ylityöstä ei aina makseta työehtosopimuksen edellyttämiä korvauksia, vaan ne annetaan aikana ns. tunti-tunnista-periaatteella samalla työvuorolistalla. Tilanne on tällainen myös varhaiskasvatuksessa. Puhutaan harmaasta ylityöstä.

SuPerin laskelmien mukaan hoitajan palkasta uupuu noin 160 euroa jokaiselta ylimääräisenä tehdyltä työvuorolta, jos ylityökorvauksia ei makseta työehtosopimuksen mukaisesti.

Säästötoimista seuraavat ongelmat koskevat koko sote- sekä kasvatusalaa eivät vain vanhustenhoitoa. SuPer muistuttaa, että työntekijän ei ole pakko suostua ylityöhön ja ylityöstä on aina maksettava asianmukainen korvaus.

SuPer on jakanut työpaikoille myös lomakkeita, joilla työnantaja lupaa maksaa ansaitut ylityökorvaukset työehtosopimuksen mukaisesti samalla, kun pyytää työntekijää jäämään ylimääräiseen vuoroon.

Monet hoito- ja kasvatusalan ongelmat johtuvat liian pienestä henkilöstömäärästä. SuPerin uuden kotihoidon selvityksen mukaan työnantajat rikkovat lakien määräyksiä laadukkaasta hoidosta räikeästi. Lisäksi työnantajat eivät puutu työturvallisuuslain mukaisesti työntekijöiden haitalliseen kuormitukseen. Vain 19 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuivat hyvin. Hoitajia kuormittaa liian suuren työmäärän lisäksi eettinen kuorma siitä, ettei asiakkaita ehdi hoitaa niin hyvin kuin haluaisi.

Vastaajista 90 prosenttia kokee työmääränsä lisääntyneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Lähes puolet esimiehistä ei ota työntekijöidensä huolta asiakkaiden hoidon toteutumisesta ja työntekijöiden jaksamisesta vakavasti.

SuPer on käynnistänyt kampanjan ”Teen työaikani – tarvitsen vapaani” kannustaakseen työntekijöitä lopettamaan liiallisen joustamisen ja vaatimaan joustamisesta työehtosopimusten mukaiset korvaukset.  Vaikka hoitotyötä kutsutaan kutsumukseksi, kenenkään ei tarvitse uhrata omaa jaksamistaan ja terveyttään työn vuoksi. Liika kiltteys tulee kalliiksi.


Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer