Pohjoismainen tutkimus: Suomalainen vanhustenhoito syöksykierteessä
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola allekirjoittaa pohjoismaisen tutkimuksen karut tulokset suomalaisesta vanhustenhoidosta. Henkilöstön määrä suhteessa asiakasmäärään on Pohjoismaiden pienin. Hoitajat ovat huolissaan siitä, että liian pieni henkilöstömäärä aiheuttaa riskejä asiakkaille ja hoidon laadun taso laskee. Suomessa on yksityistetty vanhustenhoitoa muita Pohjoismaita enemmän. – Vanhustenhoidon syöksykierre on alkanut jo vuosia sitten. Nyt tilanne on kestämätön, Paavola varoittaa.
Pohjoismainen uusintatutkimus Nordcare 2, Hoivatyö muutoksessa – Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa julkistettiin tänään perjantaina. Tutkimuksella on saatu vertailukelpoista tietoa vanhustyön työtehtävistä ja työolosuhteista Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa.
Suomen kotihoidossa asiakasmäärät ovat nousseet merkittävästi ja tämä on johtanut työpaineen nousuun Pohjoismaiden korkeimmalle tasolle. Henkilökuntaa on aivan liian vähän. Myös laitoshoidossa henkilöstömitoitus on tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden pienin. – Nykyisellä henkilöstömäärällä ei voida pitää hyvää hoidon laatua yllä, puheenjohtaja Paavola muistuttaa.
Tutkimuksessa nousee esiin, kuinka työntekijöiden riittämättömyyden tunteet ovat kasvaneet, koska he eivät koe pystyvänsä tarjoamaan asiakkailleen riittävää hoitoa. Suomessa työntekijät ovat muita Pohjoismaita useammin huolissaan siitä, että työntekijöiden vähäisyys aiheuttaa asiakkaille riskejä. – Hoitajat haluavat hoitaa hyvin. Nyt heille ei anneta siihen mahdollisuutta. Tämä aiheuttaa valtavan eettisen kuorman, Paavola kertoo.
Kiristynyt työpaine näkyy kotihoidossa palkallisen ja palkattoman ylityön lisääntymisenä ja lounastauoista tinkimisenä. Laitoshoidossa palkatonta ylityötä teki tutkimuksen mukaan yli neljännes henkilökunnasta.
– Tämä on iso ongelma, jonka myös ylityö- ja vuoronvaihtokielto niin kunta-alalla kuin yksityiselläkin sektorilla toi esiin, puheenjohtaja Paavola kertoo. – Ylitöistä on tullut normaalitilanne ja niiden avulla pyöritetään perustoimintaa. Tilanne ei tietenkään saisi olla sellainen.
Omaan työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet merkittävästi ja työolosuhteet ovat heikentyneet viime vuosina. Työnsä lopettamista vakavasti harkitsevien osuus on selvästi noussut.
Tutkimuksen mukaan työntekijät ovat aiempaa huomattavasti huolestuneempia terveydestään ja turvallisuudestaan, sillä etenkin väkivalta ja sen uhka ovat nousseet huomattavan korkealle sekä laitos- että kotihoidossa. – Tämä vaatii todella tiukkaa puuttumista asiaan ei pelkästään työpaikoilla vaan myös yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa, Paavola vaatii.
SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen, 050 408 3159