5.4.2023

Seuraavalla hallituskaudella tulee panostaa varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuslaki määrittelee 10 tavoitetta varhaiskasvatukselle. Tavoitteet ovat hyvät, mutta nykyinen päiväkotien lapsiryhmien muodostaminen ja mitoitus, varhaiskasvatuksen tuen riittämättömät resurssit sekä henkilöstövaje heikentävät tavoitteiden toteuttamista.

Varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen on useita keinoja. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä edustavat ammattijärjestöt esittävät yhdessä seuraavia muutoksia seuraavalle hallituskaudelle.

  • Päiväkotien lasten ja henkilöstön välisestä määrästä säädetään varhaiskasvatusasetuksessa ns. suhdeluvuilla. Kolme vuotta täyttäneillä lapsilla on kahdenlaista suhdelukua (1:7 ja 1:13) riippuen siitä, kuinka monta tuntia päivässä he osallistuvat varhaiskasvatukseen. Tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan ja kasvattaa lapsiryhmien kokoa. Lapset osallistuvat kokonaisina varhaiskasvatukseen, vaikka läsnäoloaika on lyhyempi. Kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille tulee säätää sama suhdeluku 1:7:ään.
  • Lapsia aloittaa varhaiskasvatuksessa pitkin toimintavuotta. Lapsiryhmiä ei pidä täyttää äärimmilleen heti toimintavuoden alussa. Näin ennakoidaan toimintavuoden aikana tapahtuvat muutokset sekä varmistetaan, että jokaiselle lapselle löytyy paikka päiväkodista mahdollisimman läheltä kotia ja ryhmissä voidaan ottaa huomioon lasten tuen tarpeet.
  • Osa lapsista tarvitsee vahvempaa tukea kehitykseensä, oppimiseensa ja hyvinvointiinsa. Kun lapsen yksilöllinen tuen tarve havaitaan, tulee lapselle järjestää välittömästi tarkoituksenmukaista tukea. Tuki voi sisältää rakenteellisia, pedagogisia ja hoidollisia tuen muotoja. Rakenteellisia tuen muotoja ovat mm. lapsiryhmän koon pienennys ja henkilöstön määrän ja osaamisen lisääminen. Rakenteelliset tuen muodot vaativat aidosti riittävää resursointia, jotta tuki toteutuu ja ryhmän toiminta mahdollistuu laadukkaasti. Rakenteellisen tuen muotoja tulee ottaa nykyistä enemmän käyttöön.
  • Varhaiskasvatuksen henkilöstöä on koulutettava kaikkiin varhaiskasvatuksen tehtäviin tarvetta vastaavasti. Myös sijais- ja varahenkilöjärjestelyihin pitää saada kestäviä ratkaisuja, joiden avulla turvataan riittävä henkilöstö koko päiväkodin toiminta-ajaksi. Tämä turvaa mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä sekä edistää lapsen toimimista tutussa vertaisryhmässä.

Varhaislapsuus on erityisen intensiivinen ja merkittävä kehityksen ja oppimisen aika. Kun varhaiskasvatuksessa voidaan tukea kaikkia lapsia heidän tarvitsemallaan tavalla, kantaa se pitkälle lapsen tulevaisuuteen. Nyt tarvitaan tekoja, joilla turvataan kaikkien lasten hyvä kasvu.

Nyt on aika panostaa varhaiskasvatukseen. 

Päivi Niemi-Laine, puheenjohtaja 
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Katarina Murto, puheenjohtaja
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Minna Leppäkorpi, puheenjohtaja
Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL

Silja Paavola, puheenjohtaja 
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Jenni Karsio, puheenjohtaja
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja
Tehy 

Anitta Pakanen, puheenjohtaja
Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto Vol