29.11.2016

SuPer kuulemistilaisuudessa 23.11: Osaavan ja tarkoituksenmukaisesti koulutetun henkilöstön tarve

Opetushallitus/ Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu
Kuulemistilaisuus 23.11.2016

SuPerin havainnot sekä muutosehdotukset
Osaavan ja tarkoituksenmukaisesti koulutetun henkilöstön tarve

Lähtökohtana kaikelle turvalliselle toiminnalle varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa pidämme henkilöstön riittävää määrää. Riittävän henkilöstön mitoituksesta ei saa poiketa, muutoin lasten turvallisuus vaarantuu. Lapsiryhmän koko ei saa milloinkaan poiketa hetkeksikään varhaiskasvatuslaissa määritellystä ryhmäkokoasetuksesta, ryhmät muodostuvat maksimissaan kolmen koulutetun kasvattajan mahdollistamasta lapsiluvusta. Onnistunut varhaiskasvatus ja lasten oppiminen ovat mahdollista vain, jos turvallisuuteen kuuluvista asioista huolehditaan.

SuPer on huolissaan varhaiskasvatuksen hoitopäivän aikaisesta lasten terveydenhoidosta ja terveyden edistämisestä. Lasten vanhemmat ovat olleet yhteydessä SuPeriin, koska eivät koe varhaiskasvatuksen yksiköiden suhtautuvan aina vakavasti lapsen hoitopäivän aikana tarvitsemaan lääkärin määräämään lääkitykseen. Yhtenäistä ohjetta, joka keskitetysti tavoittaisi varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät, tarvitaan.

Pitkäaikaissairaan lapsen hyvinvointi edellyttää, että varhaiskasvatuksessa on riittävän moniammatillinen henkilöstörakenne. Jokaisessa yksikössä tulee olla lähihoitajia, jotka ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Lähihoitajilla on koulutus ja osaaminen lääkehoidon toteuttamiseen. Pitkäaikaissairaus ei myöskään saa muodostua esteeksi varhaiskasvatukseen osallistumiselle ja tätä kautta huoltajien työelämään pääsylle. Muutoksena 2008 ohjeistukseen tämä pitäisi huomioida.

Perustelut: Suomessa lasten diabetes on yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Osa pitkäaikaissairaista lapsista tarvitsee säännöllistä lääkehoitoa päivän aikana. Hoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa terveydellistä vaaraa joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Osalla lapsista lääkehoito on välittömästi elämää ylläpitävää hoitoa, kuten insuliinilääkitys. Nykyajan diabeteksen hoito edellyttää verensokerin mittaamista, lääkitsemistä ja ravitsemuksen hiilihydraattien seurantaa jokaisen päivähoitopäivän kuluessa. Diabetes edellyttää henkilöstöltä ylimääräistä valvontaa ja osaamista.

Allergiat ovat lasten ja nuorten yleisin pitkäaikaissairaus. Allergisten sairauksien esiintyvyys Suomessa on suuri ja se on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vahinkoaltistuminen edellyttää, että paikalla on lääkehoitoon koulutettua henkilökuntaa.

Epilepsian ilmaantuvuus on suurimmillaan lapsuusiässä ja vanhuudessa. Suomessa on noin 4000–5000 epilepsiaa sairastavaa alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta. Vuosittain noin 600–800 lapselle tai nuorelle aloitetaan epilepsialääkitys. Lähes joka kymmenes lapsi saa yhden yksittäisen epilepsiakohtauksen ennen aikuisikää.

Saamamme tiedon mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ei ole tällä hetkellä osastoa, joka vastaisi lääkehoidon turvallisuudesta tai potilasturvallisuudesta. Ei ole yhtään tahoa, jolla olisi tiedotus- tai ohjausvelvoite ns. epätyypillisille lääkehoidon aloille, vaan vastuu on kunnilla, jotka järjestävät palveluita. Esimerkki tällaisesta palvelusta on varhaiskasvatus. Yhtenäisen ja tavoittavan ohjeistuksen tarve on siis ilmeinen.

Muutosehdotus: Paikkakunnan terveydenhuollossa tulee olla varhaiskasvatuksen turvallisen lääkehoidon asioista tietoinen nimetty vastuulääkäri, joka tekee yhteistyötä mm. lähihoitajien lääkelupien myöntämisen suhteen sekä ohjeistaa yksikön lääkehoitosuunnitelman sekä lapsikohtaisen lääkehoitosuunnitelman tekemisessä tarvittaessa.

Varhaiskasvatuksessa työskentelee noin 20 000 lastenhoitajaa, joiden koulutustausta vaihtelee. Suurimmalla osalla on sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinto, lähihoitajan tutkinto. Lastenhoitajana voi toimia myös humanistisen- ja kasvatusalan lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittanut lastenohjaaja. Huomattavin ero tutkinnoissa on, ettei lastenohjaajan tutkinto tuo osaamista lasten terveydenhoitoon tai lääkehoitoon. Lähihoitaja-tutkinto on varhaiskasvatuksen tutkinnoista ainoa, joka on terveydenhuollon ammattitutkinto ja antaa mahdollisuuden toteuttaa lapsen lääkehoitoa varhaiskasvatuksessa.

Yksikön sekä lapsen lääkehoitosuunnitelma

Varhaiskasvatuksessa on paljon yksiköitä, joista puuttuu selkeä lääkehoitosuunnitelma. Myös lapsikohtaiset lääkehoitosuunnitelmat voivat puuttua.

Muutosehdotus: Lääkehoitosuunnitelma (toimintamalli, vastuut ja velvollisuudet henkilöstössä ja mallilomake lapsen lääkehoitosuunnitelmasta) pitää olla jokaisessa yksikössä ennalta laadittuna, ei vasta sitten kun pitkäaikaissairas, lääkehoitoa tarvitseva lapsi varhaiskasvatukseen tulee ja hänelle laaditaan lapsikohtainen vasu, johon lapsen lääkehoitosuunnitelma sisällytetään. Lasten lääkehoidosta vastaavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee myös osoittaa ajantasainen osaamisensa lääkehoidon tentillä säännöllisesti. Yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma pitää olla osa omavalvontasuunnitelmaa, joka sivistystoimen alaisista yksiköistä usein puuttuu.

Omavalvontasuunnitelma

Muutosehdotus: Omavalvontasuunnitelmat myös jokaiseen varhaiskasvatusta tuottavaan yksikköön (kunnallinen tai yksityinen). Tämä pitää sisällään turvallisuussuunnitelman, lääkehoitosuunnitelman, vaaratapahtumien ilmoitusmenettelyohjeet sekä yksikön henkilöstömäärän sekä kelpoisuustiedot.

Sisäilmaongelmat

Arvioiden mukaan noin viidennes väestöstä altistuu päivittäin huonosta sisäilmasta. Sisäilmasta oireilevia on Suomessa kymmeniä tuhansia, ja vakavia oireita on noin kymmenellä tuhannella. Sisäilman aiheuttamia ammattitautejakin todetaan vuosittain useita satoja. Sisäilmaongelmien kustannukset mitataan vuosittain sadoissa miljoonissa euroissa. Siis joka vuosi.

Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita arvioidaan olevan opetus- ja hoitoalan rakennuksissa 12–26 prosenttia kerrosalasta. Toimistorakennuksissa osuus on 2,5–5 prosenttia kerrosalasta. Opetus- ja hoitoalan työvoima on naisvaltaista. Lähes jokainen tällä sektorilla työskennellyt on joko itse kokenut tai ainakin tuntee kollegan, joka on sairastunut sisäilmasta. Lapset, jotka kulkevat ehkä koko varhaiskasvatus- ja perusopetuspolkunsa sisäilmaongelmaisten rakennusten läpi, kärsivät henkilöstön ohella. Sisäilmaongelmasta johtuvat sairaudet voivat kehittyä nopeasti tai hitaasti.

Muutosehdotus: Henkilöstön ilmoittamat sisäilmaepäilyt pitää tutkia nopeasti ja asianmukaisesti sekä ongelmien ilmetessä niiden korjaamiseen pitää ryhtyä välittömästi. Julkisten rakennusten sisäilmaraporttien tulee olla julkisia asiakirjoja.

Tilaratkaisut

Varhaiskasvatuksen tilojen tulee aina olla käyttötarkoitukseen sopivia ja toimivia. Tilapäisratkaisut, esim. väistötilat, pitää suunnitella mahdollisimman tarvetta vastaaviksi sekä turvallisiksi ja niiden käyttö pitää olla lyhytkestoista. Lapsikohtainen neliösuositus leikkitilojen osalta olisi hyvä ja näihin ei saa laskea keittiötä, saniteettitiloja eikä eteistiloja. Ulkoryhmien osalta pitää osoittaa myös sisälle pääsyn mahdollisuus, ja vaaratilanteet ulkona on kartoitettava (maasto, liikenne jne).

Melu

Melutaso nousee mittausten mukaan päiväkodissa helposti yli 70 desibelin. Taustamelun yli huutaminen aiheuttaa päiväkodin työntekijöille stressiä ja fyysisiä oireita mm. äänen käheyttä ja äänihuulikyhmyjä. Harvassa työpaikassa melutaso on yhtä kova. Meluhaitat eivät ole täysin estettävissä varhaiskasvatuksen ympäristöissä, mutta niitä voidaan pienentää mm. huonekalu-, tekstiili- sekä pinta-ainevalinnoilla. Näihin tulisikin kiinnittää huomiota uusia yksiköitä rakennettaessa sekä vanhoja pintoja uusittaessa. Kuulon alenemat ovat yleisiä pitkiä uria varhaiskasvatuksessa työskennellä ammattilaisilla.

Muutosehdotus: Suosituksiin tulisi kirjoittaa miten melua voidaan vähentää materiaalivalinnoilla ja miten toimintaa järjestämällä voidaan vaikuttaa melutasoihin alentavasti.

Stressi ja työergonomia

Lasten ja aikuisten kokemaa stressiä tulisi voida vähentää varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä. Stressi vaikuttaa lapsen kehitykseen haitallisesti, jos stressihormoni on jatkuvasti liian korkealla tasolla. Stressi saattaa aiheuttaa riitoja lasten välille sekä jopa alentaa vastustuskykyä sekä vahingoittaa mielenterveyden kehitystä. Työntekijöiden stressi näkyy ahdistuksena ja riittämättömyyden tunteena ja se voi aiheuttaa huonoja ratkaisuja arjen työssä. Eettinen työote vaatii aikaa ajattelulle. Stressi lisää myös tapaturmien mahdollisuutta sekä alentaa jatkuessaan työhyvinvointia.

Muutosehdotukset: Henkilöstön hyvinvointi on laadukkaan työn ja lasten hyvinvoinnin tae, tähän olisi hyvä löytää keinoja mm. huolehtimalla ryhmäkokojen pitävyydestä koko työpäivän ajan. Työn sujumista voi vahvistaa myös ergonomisilla ratkaisuilla mm. korkeilla työtuoleilla, pukemispenkeillä sekä pesualtailla, joihin lapsi itse pääsee valvotusti kiipeämään ilman nosto- ja kiertoliikkeitä. Riittävät ja toimivat tilat myös lasten päivittäisvaatehuoltoon parantavat viihtyvyyttä.

Tukipalvelut

Koulutettu kasvatushenkilöstö ei pääsääntöisesti hoida siivouksia tai keittiötöitä. Nämä hoitavat alalle koulutetut ammattilaiset. Hygieniataso laskee, jos siivoustöitä tehdään kasvatustyön ohessa ja päinvastoin.

Muutosehdotus: Suositus tukipalveluhenkilöstön tärkeydestä on osa turvallisuutta. Varsinkin yksityisissä päiväkodeissa mm. lastenhoitajan työnkuva saattaa olla hyvin laaja. Koulutetun kasvatushenkilöstön tärkein tehtävä on huolehtia lasten kasvatuksesta ja hoidosta.

Vaaratapahtumien ilmoitusmenettely

SuPeriin tulee paljon kysymyksiä siitä, miten toimitaan, kun lapset käyttäytyvät toisia lapsia ja henkilökuntaa tai jopa itseään kohtaan vahingoittaen päiväkodissa. Saamiemme viestien perusteella päiväkotien henkilöstölle ei ole kerrottu, miten tällaisista tapauksista ilmoitetaan. Suuri osa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ei ole tietoinen vaaratapahtumien ilmoitusmenettelystä, joka kattaa läheltä piti- ja haittatapahtumat. Silti useat varhaiskasvatuksessa kokevat itseensä tai toisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa usein. Väkivallan määrittely pitäisi saada myös aiempaa selkeämmäksi, eikä sitä pidä laskea työn luonteeseen kuuluvaksi.

Muutosehdotus: Ilmoituksen pitää aina johtaa siihen, että asia selvitetään. Esimiehellä on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta. Jos lapsen aiheuttama väkivalta on jatkuvaa, eikä esimies syystä tai toisesta puutu siihen, työntekijän on syytä ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon. Työsuojeluvaltuutettu ottaa tarvittaessa yhteyttä esimieheen.

Lasten turvallisuuden kokemuksen tukeminen

Lapset tulee nähdä aktiivisina toimijoina ja heidän tulee itsekin perehtyä heitä ympäröivään turvallisuussuunnitteluun. Poistumisharjoitukset, vaaratilanneharjoitukset ja keskustelut näistä on oltava osa normaalia toimintaa. Kaverisuhteiden sekä tunteiden osoittamisen turvallisuuteen pitää myös osoittaa aikaa ja huomiota.

Täydennyskoulutus

Kunnat itse päättävät, mitä osaamisvaatimuksia tai täydennyskoulutusvaatimuksia eri toimintayksiköissä edellytetään. Terveydenhuollon ammattilaisilla on lain määräämä velvollisuus pitää yllä osaamistaan täydennyskoulutuksella. Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutus painottuu varhaiskasvatuksen aihepiireihin. Jäsentemme mukaan varhaiskasvatuksen terveydenhuollon koulutusta on hyvin niukasti saatavilla. Turvallisessa lääkehoidossa korostuu ammatillinen osaaminen, koska hoitokäytännöt muuttuvat jatkuvasti nopean kehityksen myötä.

Muutosehdotus: Varhaiskasvatuksessa työskenteleville lähihoitajille on järjestettävä säännöllinen lääkehoidon täydennyskoulutus ja varmistettava lääkehoidon osaaminen.

Selkeä toimintamalli

Turvallisuussuunnitelmat on laadittava niin selviksi ja niistä on tehtävä sellaiset tiivistelmät, että henkilöstö pystyy niihin sitoutumaan. Varhaiskasvatuksen johdon tulee sitoutua turvallisuussuunnitteluun sekä henkilöstönsä perehdyttämiseen.


Lisätietoja: Johanna Pérez, p. 09 27279115 johanna.perez@superliitto.fi

SuPeriin kuuluu noin 90 000 lähi- ja perushoitajaa sekä muita toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.