6.5.2014

SuPer sote-kuulemistilaisuudessa

Järjestöjen sote-kuulemistilaisuus 5.5.2014

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kuulijat

Hallituksen ja oppositiopuolueiden yhdessä valitseman sote-aluemallin pääperiaatteet ovat hyvät ja ne mahdollistavat kestävän ja oikeudenmukaisen järjestelmän kehittämisen. Jotta mallista voitaisiin saada parhaalla mahdollisella tavalla toimiva ja myös tulevaisuuden kustannushaasteet kestävä, niin mallin jatkokehittelyssä pitäisi pystyä edelleen ottamaan uusia ja ennakkoluulottomia askelia. Mielestämme seuraavat kolme tärkeää jatkoaskelta luovat erinomaisen pohjan sille, että saamme koko maahan kestävän, tasa-arvoisen ja palvelut hyvin turvaavan sote-mallin.

Ensimmäinen jatkoaskel on se, että pidetään sote-palveluiden tuotanto-organisaatioiden lukumäärä mahdollisimman pienenä. Tämä onnistuu parhaiten niin, että päävastuu sote-palveluiden tuotannosta annetaan suurten kuntayhtymien vastuulle. On mietittävä vielä sellaistakin vaihtoehtoa, missä itse sote-alueellakin on järjestämisvastuun lisäksi myös palvelujen tuotantovastuuta. Jos tuotantovastuu jaetaan peruskunnille ja kilpailutusten kautta vielä niitäkin pienemmille toimijoille, niin lopputuloksena on järjestelmä, joka on hyvin pirstaleinen ja sekava. Emme pysty harmonisoimaan tietojärjestelmiä emmekä saa aikaiseksi saumattomasti toimivia palveluketjuja. Kustannustehokkuus monien tuottajien mallissa haetaan palvelutasoa ja henkilöstömääriä laskemalla. Turvallisinta on antaa päävastuu palvelujen tuottamisesta suurille kuntayhtymille.

Toinen tärkeä jatkoaskel on sote-alueen taloudellisesti vahvojen hartioiden turvaaminen. Kaavailtu sote-alueen kuntien kapitaatiopohjainen yhteisvastuu rahoituksen turvaamisesta on hyvä. Jos kunnille asetetaan lisämaksuvelvoitteita esim. sen mukaisesti kuinka paljon niiden asukkaat tarvitsevat palveluja, niin samalla romutamme vahvat hartiat. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarkoitetuissa kuntien valtionosuuksissa on huomioitu kuntien erilaiset väestörakenteet ja niissä on mukana myös erilaiset painotukset, jotka on myös säilytettävä. Mikäli halutaan varmistaa se, että sote-valtionosuudet varmasti menevät myös sote-palvelujen rahoittamiseen, niin valtionosuudet voitaisiin ohjata suoraan sote-alueille.

Vahvat hartiat romutetaan tehokkaasti myös niin, että kunnat alkavat asettamaan sote-alueiden kustannuskehitykselle rajoituksia. Tämä johtaa väistämättä tietoiseen alibudjetointiin ja sote-alueiden alijäämien kertymiseen. Tällaisesta kehityksestä maastamme löytyy varoittavia esimerkkejä. Sote-alueiden talousarviot pitää rakentaa tarveperusteisesti eikä ennalta asetettujen ja hyvin usein myös alimitoitettujen raamien mukaan. Kaikkein tehokkain ja helpoin tapa turvata soten rahoitus on se, että sote-alueille annettaan verotusoikeus. Tällöin mahdollisuus tietoiseen alibudjetointiin olisi lähes olematon. Sote-veron myötä kunnallisverotus laskisi ja se korvautuisi vain toisella veromuodolla ja tämä ei välttämättä johtaisi edes kokonaisverotuksen kiristymiseen. Mahdollisen sote-veron yhteydessä olisi selvitettävä myös se, että tämä veromuoto ainakin tietyiltä osin ulotettaisiin koskemaan myös pääomatuloverotusta. Se olisi oikeudenmukainen palkansaajia ja pienituloisia kansalaisia kohtaan ja siinä myös kaikkein suurituloisimmat kantaisivat suuremman vastuun myös heille elintärkeiden sote-palvelujen rahoittamisesta.

Kolmas tärkeä jatkoaskel on sote-alueiden hallinnon toimivuus. Kunnille tuttu kuntayhtymävaltuusto tarvitaan. Todellista valtaa sote-alueilla käyttää sote-alueen hallitus. Jos valitsemme perinteisen hallintomallin, niin silloin sote-alueelle valitaan myös poliittisesti alueen valtasuhteita vastaava hallitus. Tämä johtaa väistämättä myös poliittisiin viranhaltijanimityksiin ainakin tärkeimpien johtajien kohdalla. SuPerin näkemyksen mukaan sote-alueille pitäisi valita pienemmät, mutta hallitusammattilaisista muodostuvat hallitukset. Toiminnan laajuus ja vaativuus edellyttävät sitä, että nämä hallitusammattilaiset hoitavat tehtäväänsä myös kokopäiväisesti. Nyt tarvitaan parhaita osaajia.

Näiden kolmen tärkeän jatkoaskeleen lisäksi ja samalla valmisteluaikataululla olisi järkevää toteuttaa myös kuntien valtionosuusjärjestelmän sekä monikanavarahoituksen uudistaminen sekä palvelut turvaava lähipalvelulainsäädäntö. Arvoisa puheenjohtaja. SuPer lupaa myös jatkossa olla mukana aktiivisesti seuraamassa ja kehittämässä uusia toimintamalleja koko maassa. Tarvitsemme mallin, joka on hyvä sote-palveluja tarvitsevalle kansalaiselle ja niitä tuottavalle henkilöstölle sekä myös veronmaksajille. Kiitos.

Jussi Salo, kehittämisjohtaja
Silja Paavola, puheenjohtaja

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry