Superilaiselle lähihoitajalle korvausta 42 500 euroa perusteettomasta työsuhteen päättämisestä

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Gaius-säätiön korvaamaan superilaiselle lähihoitajalle 42 500 euroa perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lähihoitaja oli työvuorossaan joutunut sitomaan iäkkään, muistisairaan asukkaan wc-istuimeen sukkahousuilla noin kahden tunnin ajaksi pystyäkseen varmistamaan, että potilas ei yksin jäädessään kaatuisi ja loukkaisi itseään. Muita apuvälineitä ei ollut saatavilla, vaikka ko. lähihoitaja ja muut työntekijät olivat niitä pyytäneet aikaisempien onnettomuuksien takia. Työvuoron poikkeuksellisen kiireen ja työntekijöiden alimiehityksen takia potilas oli jäänyt WC-istuimelle siksi aikaa, kun lähihoitaja joutui tekemään muita työtehtäviä. Käräjäoikeus katsoi, että kysymyksessä oli kiireestä ja poikkeuksellisesta työvuorosta johtunut inhimillinen unohdus, jota ei voida pitää työsuhteen purku- eikä irtisanomisperusteena.

Lähihoitajan mukaan työnantajan ohjeistus asiassa oli epäselvä ja riittämätön. Lisäksi osastonhoitajat olivat tietoisia erilaisista tämänkaltaisista potilaiden sitomiseen ongelmatilanteissa liittyneistä tavoista ja niistä oli keskusteltu osastonkokouksissa. Lähihoitajalla ei ollut mahdollisuutta toimia toisin eikä työnantaja ollut ohjeistanut, miten vastaavassa tilanteessa tulisi toimia. Lähihoitajan laiminlyönti ja menettely ei käräjäoikeuden mukaan ole täyttänyt potilaan pahoinpitelyn tunnusmerkistöä tai saattanut häntä hengenvaraan. Työnantaja ei ole myöskään toiminut tasapuolisesti sallimalla toisten vastaavasti toimineiden työntekijöiden tai muiden työnantajan ohjeiden vastaisesti menetelleiden työntekijöiden työsuhteen jatkumisen (Tsl 2 luku 2 §).

Helsingin kihlakunnansyyttäjä on tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen 4.10.2011. Valvira ei päätöksessään 29.3.2012 ole puuttunut lähihoitajan ammatinharjoittamisoikeuteen ja on katsonut, ettei lähihoitaja ollut toiminut tahallisesti ja että sitominen on ollut edullisempi vaihtoehto kuin sitomatta jättäminen. Myös potilaan vaimo on hyväksynyt tämän menettelyn näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa eikä hän ollut vaatinut asiassa rangaistusta.

Tuomion mukaan työnantajan ohjeistus vastaavien tilanteiden varalta ei ollut niin selkeä, että edes sen perusteella voitaisiin yksiselitteisesti katsoa lähihoitajan menetelleen ohjeiden vastaisesti. Työnantaja ei myöskään tarjonnut perusteltua vaihtoehtoista toimintatapaa poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa lähihoitajalla ei ole ollut aikaa reagoida ja miettiä vaihtoehtoista toimintatapaa.

Käräjäoikeus ei pitänyt lähihoitajan menettelyä niin vakavana rikkomuksena, etteikö työnantajalla olisi ollut velvollisuutta ennen työsuhteen päättämistä antaa työntekijälle mahdollisuutta korjata menettelyään tai selvittää hänen uudelleensijoitusta.  

Helsingin käräjäoikeuden tuomio (käsittelytunnus 13/49117) annettiin 18.9.2013.

SuPeriin kuuluu yli 84 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
lakimies Karoliina Partanen, 050 324 6996