2.11.2022

SuPerin Paavola: Lähihoitajilla oltava jatkossakin oikeus hoidon tarpeen arviointiin perusterveydenhuollon sairaanhoidossa

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer esittää huolensa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä ja esittää, että nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden, esimerkiksi lähihoitajien, oikeutta hoidon tarpeen arviointiin ei rajata jatkossakaan perusterveydenhuollon sairaanhoidossa. Mietinnön mukaisella esityksellä tulisi olemaan välittömät vaikutukset hoitotyön ja hoitoalan veto- ja pitovoimaan. Lisäksi sillä aiheutetaan tietoisesti työvoimapulaa.

SuPer vastustaa terveydenhuoltolain 51§ muuttamista hallituksen esityksen mukaisesti niiltä osin kuin se tulee rajoittamaan nimikesuojattujen eli esimerkiksi lähihoitajien oikeutta hoidon tarpeen arviointiin perusterveydenhuollon sairaanhoidossa. Perusteena SuPer on esittänyt huolensa esityksen vaikutuksista oikea-aikaisten palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä alan veto- ja pitovoimaan, mikäli lähihoitajien ammattioikeuksia rajataan. 

Koko sote-alalla on vakava työvoimapula, joka uhkaa perustuslaillisten palveluiden saatavuutta. Viimeisimmän ammattibarometrin (2021/II) perusteella kaksi suurinta työvoimapulasta kärsivää ammattia ovat lähi- ja sairaanhoitajat. Huoli osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä nousee hallituksen esityksessä toistuvasti esiin ja sitä pidetään suurimpana riskinä tavoitteiden toteutumiselle. Tästä huolimatta nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia ollaan tietoisesti rajaamassa perusterveydenhuollon sairaanhoidossa.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö asiasta oli tyrmistyttävää luettavaa, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Mietinnön mukaisella esityksellä tulisi olemaan välittömät vaikutukset hoitotyön ja alan veto- ja pitovoimaan. Lisäksi sillä aiheutetaan tietoisesti työvoimapulaa, mikä on käsittämätöntä nykyisessä tilanteessa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira korostaa, että potilasturvallisuuden vuoksi on erittäin tärkeää, että sekä normaalissa terveyskeskustoiminnassa että päivystysyksikössä hoidon tarpeen arviointia tekevällä terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus. Lisäksi työnantajan on huolehdittava tehtävän edellyttämästä koulutuksesta, ohjauksesta ja valvonnasta. On todettava, että lähihoitajatutkinto antaa osaamisen ja kelpoisuuden hoidon tarpeen arviointiin. Sitähän tehdään päivittäin kaikkialla. 

– Lähihoitajat ovat tehneet hoidon tarpeen arviointia perusterveydenhuollon sairaanhoidossa kymmeniä vuosia ilman, että valvovan viranomaisen on tarvinnut puuttua ammattioikeuksien rajaamiseen. Emmekä voi SuPerissa nyt olla ihmettelemättä, mihin tämä vaadittava ammattitaito ja osaaminen häviää 31.8.2027 jälkeen, Paavola moittii.

Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista ohjata ammattihenkilöitä kouluttautumaan uuteen ammattiin. Työtehtävien muuttuessa täydennyskoulutus on työntekijän ja työnantajan kannalta edullisempi vaihtoehto kuin tehdä kustannuksia kasvattavia muutoksia.

– Monialainen- ja ammatillinen yhteistyö, sekä kaikkien osaamisen käyttö ovat tavoiteltava ja tutkimuksissa korostettu keino vastata paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin. Arvioitaessa työn- ja tehtävien jakoa, tulee huomioida laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joka mahdollistaa lähihoitajien laaja-alaisen työskentelyn, Paavola muistuttaa.

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085

Mietintö kokonaisuudessaan luettavissa täällä: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 21/2022 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi - HE 74/2022 vp

SuPerin vastine kokonaisuudessaan luettavissa täällä: Vastine sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön