SuPerin puheenjohtaja Paavolan avoin kirje ministeri Grahn-Laasoselle uudesta varhaiskasvatuslaista
Jopa suuri osa lastentarhanopettajista on sitä mieltä, että työntekijöiden koulutustason nostamisella ei tehdä ihmeitä. Maisteri ei pysty ihmeisiin 20 lapsen kanssa yksin, ja valitettavan usein ryhmissä ollaan yksin.
Arvoisa ministeri Sanni Grahn-Laasonen, lähetitte ministeriöstä lausuntokierrokselle ehdotuksen uudesta varhaiskasvatuslaista. Kiitos, että vihdoin kokonaisuudistus olisi tulossa.
Toivoisin teidän kuuntelevan lapsia työkseen hoitavien terveisiä varhaiskasvatuksen arjesta. Varhaiskasvatuksen työntekijöitä ovat muutkin koulutetut ammattilaiset kuin vain lastentarhanopettajat. Nämä muut ammattilaiset, eli valtaosan, vippaat syrjään.
Jopa suuri osa lastentarhanopettajista on sitä mieltä, että työntekijöiden koulutustason nostamisella ei tehdä ihmeitä. Maisteri ei pysty ihmeisiin 20 lapsen kanssa yksin, ja valitettavan usein ryhmissä ollaan yksin. Jos suurin osa työntekijöistä on korkeasti koulutettuja, lasten saama aikuisen läsnäoloaika ryhmässä vähenee entisestään. Korkeasti koulutetuilla ryhmävastuullinen työaika on lyhyempi kuin lastenhoitajilla. Lapsilta vähennetään siten aikuisten aikaa.
Ensimmäisenä pitäisi laittaa kuntoon se, että työntekijöitä on lasten kanssa riittävästi. Nyt arjessa on tavanomaista, että yksi hoitaja jää yksin klo 14 eteenpäin kahdeksan alle kolmevuotiaan lapsen kanssa. Mitä laadukasta varhaiskasvatusta se on, vaikka päivällä muutaman tunnin ennen tätä olisikin ollut kaksi korkeasti koulutettua opettajaa paikalla. Liian suuren osan lasten varhaiskasvatusajasta syö ns. selviytymisaika, aika, kun ollaan vajaalla miehityksellä. Tästä olisi pitänyt aloittaa.
Nyt tavoiteltu työntekijöiden kouluttautuneisuuden tavoittelu ajaa myös työnantajat palkkaamaan työntekijöitä toistuviin määräaikaisiin työsuhteisiin, koska kelpoisuusehdot täyttäviä ei ole saatavilla. Asia ei tule korjaantumaan vuoteen 2030 mennessä ilman tuntuvia palkankorotuksia. Mitä hyötyä on ehdottaa lakia, jota kunnissa ei pystytä noudattamaan näillä reunaehdoilla?
Miten tämä näkyy lapsille? Työntekijät vaihtuvat nopeammin kuin Suomen sää tai jopa nopeammin. Pysyvät ihmissuhteet, joita on pidetty merkittävänä lasten hyvinvoinnin takeena, tulevat jäämään historiaan. Onko tehty lapsivaikutusten arviointi näinkin suuresti lapsiin kohdistuvassa lakiehdotuksessa?
Välitän jälleen kerran SuPerin lastenhoitajien viestin:
Ryhmäkokojen pienentäminen olisi ensimmäinen askel varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen.
Toinen askel olisi tilapäisen mitoituspoikkeaman sallivan asetuksen poistaminen kokonaan. Lapset tarvitsevat kasvattajia, poikkeustilanteet ovat lain sallimaa heitteillejättöä. Eli sijaiset poissaoleville aina välittömästi.
Varhaiskasvatustilat tarvitsevat pikaisesti korjausta ja remontointia käyttöä vastaavaksi. Paitsi sisäilmaongelmia on liikaa, myös täysin käyttötarkoitukseen soveltumattomia tiloja on aivan liikaa.
Varhaiskasvatuksessa tarvitaan myös lasten terveyden edistämistä ja terveydestä huolehtivia eli lähihoitajien laajaa osaamista. Tämän laiminlyönti tulee kalliiksi. Jopa lapsen aikuisterveys ja tulevaisuuden veronmaksukyky vaarantuvat, jos osaavaa hoitajaa ei ole saatavilla huolehtimassa lapsen kaikista tarpeista. Kaikki lapset on hoidettava, myös vammaiset, pitkäaikaissairaat ja muuta erityistä huolenpitoa tarvitsevat. Kyse on siis myös lasten välisestä tasa-arvosta.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085