SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola: Hallituksen sote-mallille löytyy myös toimiva vaihtoehto

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola haluaa sote-uudistuksen onnistuvan, mutta epäilee pian esitettävän uudistusmallin toimivuutta. - Sote-uudistus on mahdollista tehdä myös onnistuneesti, mutta se edellyttää suurten ja toimivien kuntayhtymien varaan rakennettavaa toimintamallia. Näistä kunnilla on runsaasti kokemusta. Suurten kuntayhtymien tehokkuudesta on myös tutkittua näyttöä kustannussäästöjen osalta,Paavola sanoo.  SuPer on lähestynyt asiassa päättäjiä avoimella kirjeellä.

Erityisen tehokkaita palveluntuottajia olivat Aalto-yliopiston v. 2015 tekemässä tutkimuksessa HUS ja EKSOTE. Molemmat ovat kuntayhtymiä ja mikäli näissä käytetyt toimintamallit otetaan käyttöön koko maassa, saadaan peräti 12 % säästöt. Säästöt on tutkimuksen mukaan saatavissa ilman nykyisen palvelutason laskua. Kuntayhtymämallissa ostopalvelujen ohjaus on kuntayhtymällä eikä markkinavoimilla. - Jos valitaan maakunta- ja valinnanvapausmalli, kuntien rahat siirretään entistä useammin yksityisille yrityksille. Tässä mallissa voittajia ovat yritykset ja häviäjinä työntekijät sekä palvelujen maksajat, Paavola muistuttaa.

Pian julkaistava sote-malli hylkää alkuperäiset tavoitteet

Hallituksen esittämässä maakunta-sote-mallissa mahdollisesti saavutettavista säästöistä ei ole tehty luotettavia arvioita. Alkuperäisinä sote-uudistuksen keskeisinä tavoitteina oli turvata saumattomien palveluketjujen ja integraation avulla yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut koko maahan. Pian julkaistavassa uudistusmallissa on aivan uudet tavoitteet, eikä siitä löydy ratkaisuja keskeisimpiin kysymyksiin.

Palvelujen kilpailutuksissa ei pienillä ja keskisuurilla toimijoilla ole mahdollisuuksia

Palvelujen yhtiöittäminen tarkoittaa sitä, että sote-asioissa pelataan silloin osakeyhtiölain säännöillä, ei kuntalain mukaan. Sote-palveluita ei ole pakko yhtiöittää ja viedä markkinoille, vaan kyseessä on puhtaasti poliittinen päätös. EU-säädökset eivät vaadi yhtiöittämistä. 

Yksityiset yritykset ilmoittavat tuottavansa palvelut julkista sektoria tehokkaammin. Tämä tarkoittaa henkilöstömäärän vähentämistä ja työntekijöiden työehtosopimuksien heikentämistä. Julkisesta palvelutuotannosta häviää myös enemmän työpaikkoja kuin yksityiselle sektorille syntyy uusia. Palvelujen kilpailutuksissa ei pienillä ja keskisuurilla toimijoilla ole mahdollisuuksia muuten kuin toimia suurten palveluista vastaavien yritysten alihankkijoina.

Islannissa terveyspalvelujen yksityistäminen on tullut yhteiskunnalle kalliiksi

Islannissa terveyspalveluja on yksityistetty enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Poliitikot ovat yksityistäneet palveluita vastoin kansalaisten tahtoa. Yksityistämistä on perusteltu korostamalla vapaata yrittäjyyttä. Valinnanvapaudesta on seurannut, että erikoislääkärit ovat perustaneet omia yrityksiään ja asiakkaat ovat seuranneet heitä. Sairaaloiden toiminta on heikentynyt ja kroonisesti sairaat potilaat ovat joutuneet kärsimään. Yritykset ottavat itselleen helpoimmat asiakkaat ja vaikeimmat jäävät julkisen sektorin vastuulle. Asiakkaiden omavastuuosuudet ovat kasvaneet ja järjestelmästä on tullut yhteiskunnalle entistä kalliimpi.

- Jos 320 000 asukkaan Islannissa valinnanvapaus ja yksityistäminen riistäytyivät hallitsemattomaksi, miten Suomessa kuvitellaan, että vielä laajemman palveluvalikoiman valinnanvapauden toteuttaminen yli 5 miljoonan asukkaan kanssa onnistuu? SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kysyy.

SuPeriin kuuluu lähes 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085  

Tutustu avoimeen kirjeeseen: Hallituksen sote-mallille löytyy myös toimiva vaihtoehto »​