21.3.2014

Tiedote: Pienet ryhmäkoot ovat lasten ja hoitajien etu

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer vaatii uuteen varhaiskasvatuslakiin ryhmäkokokattoa. Työryhmän esitys uudesta laista luovutettiin tänään opetusministeri Krista Kiurulle. Esityksessä ryhmäkoon enimmäismäärä sidotaan henkilöstömitoituksella. Suunta on oikeanlainen eli kohti pienempiä ryhmäkokoja.

Nykyistä pienemmät ryhmät ovat edellytys lasten hyvinvoinnille sekä ammattilaisten työhyvinvoinnille. Pienemmät ryhmät antavat mahdollisuuden puuttua esimerkiksi kiusaamiseen ja ehkäisevät näin mahdollista syrjäytymistä. Näin saavutetaan myös kestäviä kustannussäästöjä.

 
SuPer selvitti vuonna 2013 varhaiskasvatuksen nykytilaa. 95 prosenttia kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksessa työskentelevistä superilaisista oli sitä mieltä, että uuteen lakiin tulisi asettaa ryhmäkokokatto.
 
Asiantuntijoiden mukaan liian iso ryhmä lisää lasten aggressiivisuutta ja levottomuutta. Lisäksi suurissa ryhmissä on paljon melua, mikä haittaa oppimiskyvyn kehitystä. Alle 3-vuotiailla hoitopäivän pituus on aivan liian pitkä. Tutkimusten mukaan suuren ryhmän, hoitopäivän pituuden, varhaisen päivähoidon aloitusiän ja levottomuuden on todettu olevan yhteydessä koulu- ja murrosiän ongelmiin.
 
SuPer huolissaan kelpoisuusehtojen kiristämisestä

SuPer on huolissaan suunnitelmista tiukentaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuusehtoja. Esityksen mukaan lastenhoitajaksi kelpoisia olisivat jatkossa vain lähihoitajat, jotka ovat suorittaneet koulutusohjelmaopinnot lasten ja nuorten hoidosta ja kasvatuksesta.

SuPerin mukaan tutkinnon suorittaneen lähihoitajan työllistymistä ei pidä rajoittaa, vaan työnantajalla tulee säilyttää oikeus valita tehtävään sopivin lähihoitaja. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti kelpoisuuksia ei pidä kiristää.
 
Kaikilla lähihoitajilla tulee olla mahdollisuus työllistymiseen eri sektoreille.  Oma kiinnostus ohjaa joka tapauksessa koulutusohjelmaopintojen valinnassa. Jo nyt 84 prosenttia varhaiskasvatuksessa työskentelevistä superilaisista lähihoitajista on valmistunut lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmasta. On kuitenkin tärkeää, että esimerkiksi vammaistyön, sairaanhoidon ja huolenpidon sekä kuntoutuksen koulutusohjelmasta valmistuneen lähihoitajan osaamista voidaan hyödyntää myös varhaiskasvatuksessa.
 
Lasten ja nuorten terveysongelmat ovat kasvamassa. Yli 20 prosentilla lapsista on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Eräät lasten pitkäaikaissairaudet ovat Suomessa yleisempiä kuin muissa maissa. Nuoruustyypin diabetes on tällainen nopeasti lisääntyvä sairaus. Myös astma ja allergiat yleistyvät. Sairauksien hoito vaatii terveydenhuollon asiantuntemusta varhaiskasvatuksessa. Lähihoitajilla on tätä asiantuntemusta ja osaamista.
 
SuPer toivoo, että vaikka varhaiskasvatuksen hallinnointi on nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriössä, yhteys säilyisi sosiaali- ja terveysministeriöön ja se näkyisi myös lasten varhaiskasvatuspalveluissa.
 
SuPeriin kuuluu yli 86 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
 

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
 

Tutustu tarkemmin SuPerin näkemyksiin varhaiskasvatuslakiin liittyen.