18.7.2014

Tiedote: Hyvässä vanhustenhoidossa on aikaa vanhukselle

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa, että Suomesta löytyy myös hyvää vanhusten kotihoitoa ja hyviä vanhustenhoidon yksiköitä. Yhteistä näille yksiköille on, että niissä on riittävästi hoitohenkilökuntaa turvaamassa vanhusten hyvä hoito. Monilla vanhuksilla on jokin pitkäaikaissairaus yhdistettynä muistisairauteen, jolloin tärkeäksi nousee myös sairauden hoito ja seuranta. - Hyvässä työpaikassa on huomattu lähi- ja perushoitajien ammatillinen osaaminen ja henkilökunta saa kehittää hoitokäytäntöjä ja vanhuksia kohdellaan yksilöinä, toteaa puheenjohtaja Paavola.

La Carita-säätiö on yhteistyössä SuPerin kanssa palkinnut useita vanhustenhoidon työpaikkoja. Palkituissa yksiköissä tuetaan vanhusten toimintakykyä ja omatoimisuutta. Hyvä hoitotyö vaatii aikaa, oikeaa hoitofilosofiaa ja henkilökunnalta oikeaa osaamista ja asennetta. Se ei siten ole pelkkää säilytystä, jota SuPer on vahvasti kritisoinut. Rauhallisesti ja vanhusten ehdoilla toteutuvassa perushoidossa kuntouttavaan työtapaan on riittävästi aikaa. Hyvä hoito tarkoittaa monessa yksikössä myös sitä, että asiakkaille on mahdollisuus järjestää toimintaa. Elämän mielekkyyttä lisää yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys, joka toteutuu muun muassa viriketoiminnan avulla. Asiakkaan toimintakyvyn paraneminen tai hyvänolon tuottaminen vahvistavat myös työssä onnistumisen kokemusta.

Vanhukset ansaitsevat hyvää hoitoa ja henkilökunta työhyvinvointiaan tukevat olosuhteet. Henkilökunnan jaksaminen heijastuu myös asiakkaiden hyvinvointiin. Mitä paremmin jaksaa henkilöstö, sitä paremmin voivat tutkimusten mukaan myös asiakkaat. Henkilökunta, joka ehdottaa omaa työyhteisöään hyväksi yksiköksi, korostaa usein hyvää yhteishenkeä, arvostavaa työyhteisöä ja kykyä selvitä myös muutostilanteissa. Myös tilat, välineet ja toimintatavat ovat kunnossa ja tukevat sekä hoidon toteuttamista että turvallisuutta ja ergonomiaa.

Yhteistä hyville vanhustenhoidon yksiköille on se, että niissä on riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa ja jokaisen ammatillista osaamista arvostetaan ja johtaminen on kunnossa. Lisäksi henkilöstö pääsee hyvin täydennyskoulutuksiin ja voi hyödyntää oppimaansa työssä. - Nämä ovat perusedellytyksiä hyvälle hoidolle ja hoivalle, toteaa puheenjohtaja Paavola.
 
SuomiAreenan SuPerin keskustelutilaisuudessa ”Kuka hoitaa äitiäsi ja isääsi?” keskustelivat tänään 18.7. professori Sirkka-Liisa Kivelä, professori Urpo Kangas, Suomen Senioriliikkeen aktiivi Kaija-Leena Sinkko sekä SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Paneelin juonsi SuPerin erityisasiantuntija Raija Moilanen.

SuPeriin kuuluu yli 86 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085