8.5.2020

Kun kuntouttavasta tuli säilytystä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelussa

Huoli koronasta varjostaa myös mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköiden henkilökuntaa ja asukkaita. Koronan sijaan mielenterveyskuntoutujien yksiköistä SuPeriin tulevat yhteydenotot koskevat pääasiassa palvelunlaatua ja riittämätöntä mitoitusta.

Yhteydenottojen sisältö on ollut yhteydenotoissa lähes identtinen: hoitajia on yksiköissä niin vähän, ettei asukkaille ole aikaa ja valtaosa työajasta on kulunut tukipalveluihin kuten ruuanlaittoon, pyykkäämiseen ja siivoamiseen. Koronan myötä hoitajat ovat olleet entistä sidotumpia siivoamiseen. Siivousta on tehostettu, mutta yhtään työntekijää ei ole lisätty. Samanaikaisesti psyykkisesti sairailla asukkailla on palveluntarve kasvanut poikkeustilanteen tuoman ahdistuksen myötä, mutta hoitajat eivät ole heidän saatavillaan. Voitte vain kuvitella, millaista eettistä kuormaa hoitaja kokee pyyhkiessään ovenkahvoja, kun tietää asukkaiden tarvitsevan heitä nyt enemmän kuin koskaan.

Tilanne ei ole uusi. Liian alhainen mitoitus on vain korostunut nyt entisestään, kun siitä on se vähäkin siirretty siivoustöihin. Tämä on rohkaissut monia työntekijöitä tekemään sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia (SHL 48 §), koska asiakkaille tuotettava palvelu ei ole laadukasta. Näin on usein ollut jo pitkään, mutta koronan luoma poikkeustila on ollut viimeinen piste.

Kuntouttavasta on tullut säilytystä ja se on hiljaisesti hyväksytty. Olemme yhteiskuntana sitoutuneet huolehtimaan kaikista sen jäsenistä, oli sitten kyseessä sairauseläkkeellä oleva skitsofreenikko tai veroparatiiseihin rahaa pumppaava yritysjohtaja. Talouden näkökulmasta mitattuna (niin kuin on tapana tehdä) molempien arvo on sama, molemmat syövät yhteiskunnan varoja. Molemmat ovat silti ihmisinä arvokkaita yhteiskunnan jäseniä.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asuu noin 8 000 yksilöllistä ihmistä, joten ihan pienestä asiakasryhmästä ei ole kysymys. Jokainen heistä on jonkun lapsi, jonkun lapsuuden ystävä, ehkä puoliso tai vanhempi. Jo termi mielenterveyskuntoutuja kertoo tämän ihmisryhmän asemasta. Enää ei puhuta kroonikoista vaan kuntoutujista. Termi kuntoutuja on lupaus siitä, että jokaiselle taataan mahdollisuus ylläpitää ja kehittää toimintakykyään sekä ennen kaikkea elää omannäköistään ja ihmisarvoista elämää. Fyysisen toimintakyvyn puutteelle liike on lääke, psyykkiselle toimintakyvylle lääke sen sijaan on toisen ihmisen psykososiaalinen tuki.

Korona tulee olemaan yksi ajanjakso elämästämme ja se tulee muuttamaan monia toimintatapoja pysyvästi. Elämä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa jatkuu niin koronan aikana kuin sen jälkeenkin. Sen osalta on syytä toivoa koronan olleen viimeinen niitti huonon palvelun sietämiselle. Kuullaan työntekijöitä, niin työpaikoilla kuin valvontaorganisaatioissa, kun he tuovat ilmi palvelunlaadun epäkohtia. Annetaan lähihoitajan nimensä mukaisesti olla lähellä asiakasta, tukena arjessa, ja äänitorvena heidän oikeuksien puolesta puhumiselle.

Kommentit

Lähetä kommentti