2.10.2014

Työurat pitenevät - vai pitenevätkö?

Eläkeuudistusta on osattu odottaa jo vuosia. On tiedetty sen tulevan ja nostavan vanhuuseläkkeen alarajaa. Meille 70-luvulla syntyneille on ollut selvää jo kauan, että eläkkeelle tullaan pääsemään nykyistä myöhemmin. Vanhemmille ihmisille, joiden eläkevuodet siirtyvät nyt esimerkiksi vuodella, uudistus tuntuu ymmärrettävästi kovalta. Etenkin kun työelämän vaatimukset vain kovenevat entisestään. Moni on kamppaillut jaksamisensa äärirajoilla jo vuosia ja kun kaukana häämöttävä maali siirtyy entistä kauemmaksi, saattaa seurauksena olla eräänlainen ”työelämän turnausväsymys”.

Työuria ei pidennetä vain nostamalla eläkeikää. On luotava lisää työpaikkoja, jolloin on aito mahdollisuus rakentaa työuria. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen on puututtava ja parannettava ikääntyneiden työllistettävyyttä. Työssäjaksamista on tuettava monin eri tavoin ja kehitettävä eri-ikäisten välistä yhteistyötä. Työelämän on myös joustettava erilaisissa elämäntilanteissa. Työelämän on ansaittava työntekijöiden luottamus. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijällä on velvollisuuksien lisäksi myös oikeuksia, joita on kunnioitettava.

Saan kahden viikon kuluttua koululaisen työelämäharjoitteluun. Mitä opetan työelämästä? Toivon, että voin opettaa työelämän ja työn olevan antoisaa, mielenkiintoista ja palkitsevaa sekä turvallista ja rakentavaa. Työllä rakennetaan yhteiskunnassa yhteinen hyvinvointi, johon kuuluu myös heikoimmista huolehtiminen. Työnantajan tehtävä on huolehtia terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä, johon kuuluu myös oikeudenmukainen johtaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Työntekijällä on velvollisuuksia työnantajaa ja työyhteisöä kohtaan ja myös viime kädessä vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Se tarkoittaa myös valintojen tekemistä oman työuran suhteen.

Eläkeuudistus oli välttämätön uudistus, jotta myös nuoret voivat turvallisesti rakentaa työuraansa huolehtimatta eläkejärjestelmän kestävyydestä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa työmarkkinoihin ja julkiseen talouteen. Potentiaalinen työvoiman tarjonta on siten hyödynnettävä täysimääräisesti. Mutta se tarkoittaa myös mittavia toimenpiteitä työnantajien taholta ja asennemuutosta. Muuten ihmiset eivät jaksa ja todellisten työurien pidentäminen jää vain haaveeksi. Myös Euroopan komissio on todennut, ettei todellista eläkkeellesiirtymisikää Suomessa nosteta pelkällä eläkeuudistuksella. Myös työterveyttä, työturvallisuutta ja työelämän laatua on parannettava.
 
Sari Tirronen
Tiedotuspäällikkö, KTM
 

    Kommentit

    Eija Markkanen 23.03.2015 16:19:13Työuran pidentäminen voisi tulla hyväkuntoiselle hoitajalle kysymykseen, jos työnantajapuoli ja kunnat ja valtio saataisiin mukaan tiettyihin ehtoihin. 1.Työeläkemaksujen alentaminen kaikille samalle tasolle. Ei ole järkeä, että kun saat muutaman pennosen enemmän vanhempana, joudut maksamaan sen takaisin eläkemaksuina. 2.Lomien pitämisen itsemääräämisoikeutta lisäämällä. Vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen,että voisi itse määrätä enemmän miten jakaa pitemmät lomansa vuoden mittaan. 2.

    Eija Markkanen 23.03.2015 16:19:11Työuran pidentäminen voisi tulla hyväkuntoiselle hoitajalle kysymykseen, jos työnantajapuoli ja kunnat ja valtio saataisiin mukaan tiettyihin ehtoihin. 1.Työeläkemaksujen alentaminen kaikille samalle tasolle. Ei ole järkeä, että kun saat muutaman pennosen enemmän vanhempana, joudut maksamaan sen takaisin eläkemaksuina. 2.Lomien pitämisen itsemääräämisoikeutta lisäämällä. Vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen,että voisi itse määrätä enemmän miten jakaa pitemmät lomansa vuoden mittaan. 2.

    Selin Eeva19.11.2014 04:55:36Ei missään nimessä pidä pidentää .Jos 40 v, kerkiää tekeen esim. raskasta hoitotyötä,se riittää yhden ihmisen työsaraksi.Sopii herrojen kokeilla jotka pidennystä suunnittelee .

    Selin Eeva19.11.2014 04:55:33Ei missään nimessä pidä pidentää .Jos 40 v, kerkiää tekeen esim. raskasta hoitotyötä,se riittää yhden ihmisen työsaraksi.Sopii herrojen kokeilla jotka pidennystä suunnittelee .

    Lähetä kommentti