30.4.2020

Verkkokolumni: Huolehdimme SuPerin jäsenten eduista: sopimusesitys oli hoitajan kannalta heikko

Hoitajaliitot SuPer ja Tehy ovat tänään hylänneet valtakunnansovittelijan ratkaisuesityksen kunta-alan sopimukseksi. Esityksessä ei vastattu hoitajaliittojen tavoitteisiin lukuisista neuvotteluista huolimatta. On kummallista, että esityksessä ei ymmärretty hoitoalan pitkään jatkunutta kriisiä eikä tarjottu ratkaisuja epäkohtien korjaamiseksi. Esityksessä ei tunnustettu sitä, miten kuormittavaa ja vaarallista hoito- ja hoiva-aloilla työskentely on koronakriisin aikana. Tiedon puutteesta ei ole kysymys, vaan siitä, että arvostusta ei haluta osoittaa rahassa.

Tähän painostukseen emme voi suostua, vaan pidämme edelleen asiallisista tavoitteistamme kiinni. Tavoitteet on laadittu jäsenistön toiveiden pohjalta. Sopimus tehdään ennen pitkää, kuten on aina tehty. Mitään hätää ei siten ole. On tärkeää, että huolehditte liiton jäsenyydestänne vaikeina aikoina. Mitä enemmän SuPerissa on jäseniä, sen vahvempia olemme.

Valtakunnansovittelijan esityksessä palkankorotus jäi alle yleisen linjan, koska esitys sisälsi niin sanotun paikallisen erän, josta ei välttämättä olisi tullut mitään superilaisille. Kiky-työajanpidennyksen poistaminen on ollut koko neuvottelujen ajan keskeinen tavoite. Valtakunnansovittelijan esityksessä kiky-tunnit poistuisivat lokakuussa 2020, mutta työnantajalle pitäisi antaa entistä suuremmat työaikajoustot jo toukokuun alusta alkaen. Kiky-tuntien poistosta jouduttaisiin siten maksamaan, ja lähes kaikki kohdistuisi jaksotyötä tekeviin hoitajiin.

Kiky-tunnit tulivat työntekijöille ilman korvausta ja nyt niiden poistamisesta tulisikin antaa korvausta työnantajalle. Joustaminen toimii vain yhteen suuntaan kuten liian usein on nähty. Juuri tämä asia on syönyt luottamusta työnantajiin. Työntekijöiltä vaaditaan ymmärrystä ja pienipalkkaisten tulee aina pelastaa ylivelkaantunut valtio, mutta vastavuoroista tämä joustaminen ei valitettavasti ole.

Koronalisä esitettiin kertakorvauksena erikoissairaanhoidon työntekijöille, jotka työskentelevät tehohoidossa, koronavuodeosastoilla ja koronavastaanotoilla. Vanhustenhoito olisi jäänyt kokonaan korvauksen ulkopuolelle. Korvaus ei olisi tullut automaattisesti kaikille, vaan työnantaja olisi päättänyt, kenelle se maksaa lisän.

Yksi puhtaasti hoitohenkilöstöön kohdistuva esitys oli mahdollisuus siirtää korona-aikana työntekijöitä yli 7,5 kuukauden ajaksi muihin tehtäviin. Samalla työnantajalle olisi tullut oikeus laskea palkkaa niiltä, jotka siirtyvät vähemmän vaativiin tehtäviin.

Sote-alan alakohtaisesta sopimuksesta, eli sote-sopimuksesta, on neuvotteluissa ja sovittelussa käyty kovaa vääntöä. Edellisellä neuvottelukierroksella siitä jo sovittiin, mutta tälläkään sopimuskaudella se ei olisi toteutunut, vaan se olisi tullut voimaan vasta 2023. Se olisi tullut osaksi kunta-alan sopimusta ja käytännössä siinä olisi sidottu hoitajien palkkakehitys edelleen kunta-alan yleiseen linjaan.

Muualla Euroopassa hoitajia palkitaan koronaepidemian aikana, Suomessa etuja halutaan huonontaa. Alan epäkohdat eivät ole poistuneet ja ne ovat päinvastoin voimistuneet pandemian aikana. Alan veto- ja pitovoiman eteen on tehtävä pikaisesti toimenpiteitä. Palkan on vastattava työn vaativuutta ja kuormittavuutta ja sillä on voitava tulla toimeen. Alalla vaaditaan myös jatkuvia joustoja työntekijöiltä, mikä on otettava huomioon palkkauksessa. Arvostuksen tulee näkyä toimeentulossa, se ei saa jäädä pelkäksi puheeksi.

Silja Paavola, puheenjohtaja

Lue myös

Tiedote 30.4.2020: SuPer ja Tehy eivät hyväksy ratkaisuesitystä: Koronakriisissä kamppaileville tarjolla heikennyksiä

Neuvottelukierros 2020