Usein kysyttyä yrittäjäjäsenyydestä

Milloin voi olla SuPerin yrittäjäjäsen?
Milloin yritystoiminta on päätoimista?
Jos yritystoiminta on sivutoimista, millainen on jäsenyys SuPerissa?
Mikä on yrittäjäjäsenen jäsenmaksu ja mitä sillä saa?
Jos yrittäjänä toimiva henkilö ei ole entuudestaan SuPerin jäsen, miten silloin toimitaan?
Voiko aloittaa yritystoiminnan työttömänä?
Mikä on kevytyrittäjä?
Mikä on YEL-vakuutus?
Milloin henkilö on YEL-vakuutusvelvollinen?
Millaiset ovat SuPerin vakuutusedut yrittäjille ja muille jäsenille?
Mikä on potilasvakuutus ja mitä se korvaa?
 


 
Milloin voi olla SuPerin yrittäjäjäsen?

Jos henkilön yritystoiminta sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla on päätoimista, hänen kannattaa liittyä SuPerin yrittäjäjäseneksi. Jäsenyys edellyttää, että henkilöllä on vähintään toisen asteen tutkinto sosiaali-, terveys tai kasvatusalalla.
 

Milloin yritystoiminta on päätoimista?

Yrittäjyys katsotaan päätoimiseksi, jos työmäärä on niin suuri, että henkilö ei voi ottaa vastaan kokoaikatyötä. TE-toimisto arvioi asian tapauskohtaisesti.
 

Jos yritystoiminta on sivutoimista, millainen on jäsenyys SuPerissa?

Jos henkilö on palkkatyöntekijä ja tekee yrittäjyyttä sivutoimisesti, henkilö on SuPerissa palkkatyöntekijäjäsen ja maksaa jäsenmaksua vain palkkatyöstä 1,2 %.
 

Mikä on yrittäjäjäsenen jäsenmaksu ja mitä sillä saa?

Päätoiminen yrittäjä maksaa 10 euron suuruisen jäsenmaksun kuukaudessa. Se sisältää kaikki jäsenedut, mitä palkkatyöntekijä jäsen saa ja sen lisäksi potilasvakuutuksen. Super-työttömyyskassassa oleva jäsen voi olla kassassa jäsenenä vielä 18 kuukautta. Sen jälkeen kassajäsenyys päättyy.


Jos yrittäjänä toimiva henkilö ei ole entuudestaan SuPerin jäsen, miten silloin toimitaan?

Liity SuPerin yrittäjäjäseneksi, jos olet päätoiminen yrittäjä sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalla. Vakuuta itsesi työttömyyden varalta yrittäjien työttömyyskassassa. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa, mistä valita eli Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa www.ayt.fi tai Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.fi.
 

Voiko aloittaa yritystoiminnan työttömänä?

Vuoden 2018 alusta TE-toimisto arvioi työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta vasta sen jälkeen, kun yritystoiminta on kestänyt neljä kuukautta. Työttömänä yritystoiminnan aloittavalla henkilöllä on oikeus saada työttömyyspäivärahaa ainakin neljän ensimmäisen kuukauden ajalta. Ko. aikana yritystoiminnasta saatu tulo sovitellaan maksettavan työttömyyspäivärahan määrässä. Mikäli yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi neljän ensimmäisen kuukauden jälkeen, oikeus päivärahaan lakkaa.
 

Mikä on kevytyrittäjä?

Kevytyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee töitä omiin nimiinsä ja laskuttaa tekemästään työstä laskutuspalvelun avulla. Kevytyrittäjät ovat siis laskutuspalveluiden asiakkaita.


Mikä on YEL-vakuutus?

YEL-vakuutus on yrittäjän eläkevakuutus. Yrittäjä vastaa itse YEL-vakuutuksen ottamisesta ja vakuutuksen ottaminen on yrittäjän eläkelain mukaan pakollista. YEL-vakuutus tulee hankkia kuuden kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä, jos yrittäjän eläkelaissa asetetut ehdot täyttyvät. Vakuutuksen voi ottaa mistä tahansa työeläkeyhtiöstä tai eläkekassasta eikä sitä lain mukaan voi korvata vapaaehtoisilla vakuutuksilla.

Yrittäjän eläkevakuutus turvaa yrittäjän tulonsaamisen silloin, jos yritystoiminta päättyy ikääntymisen tai työkyvyttömyyden takia. Yrittäjän vahvistetun YEL-työtulon pohjalta lasketaan myös vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen korvaukset sekä sairausvakuutuksen päivärahat. Lisäksi YEL-työtulo vaikuttaa työttömyysturvan suuruuteen sekä yrittäjän toimeentuloon mahdollisella vanhempainvapaalla.


Milloin henkilö on YEL-vakuutusvelvollinen?

YEL-vakuutusvelvollisuus koskee sellaisia yrittäjiä, joiden työtulo ylittää 7 645,25 € vuodessa ja joiden yrittäjänä toimiminen kestää yhdenjaksoisesti neljä kuukautta. Työ- ja elinkeinoministeriön linjauksen mukaan myös kevytyrittäjät eli laskutuspalvelujen asiakkaat katsotaan lähes automaattisesti yrittäjiksi. Näin ollen heidänkin tulee maksaa YEL-maksua.


Millaiset ovat SuPerin vakuutusedut yrittäjille ja muille jäsenille?

SuPerin jäsen on vakuutettuna liiton ammatillisessa vastuu –ja oikeusturvavakuutuksessa vaikka ei tekisikään suoranaisesti lähi- ja perushoitajan työtä. Edellytys on, että jäsen harjoittaa ammattiaan yrityksessään yksin ilman alaisia.

Jos yrityksessä on alaisia, silloin yritys ottaa ja maksaa itse tarvitsemansa yritysvakuutukset.

Tässä alla vielä määritelmä ketkä ovat vakuutettuina liiton vakuutuksessa:

  • toisen palveluksessa työ- tai virkasuhteessa olevat liiton jäsenet ja opiskelijajäsenet
  • ammattiin liittyvässä jatko- ja täydennyskoulutuksessa olevat jäsenet opiskeluun tai työssäoppimiseen liittyvissä asioissa
  • opiskelijajäsenet opiskeluun tai työssäoppimiseen liittyvissä asioissa
  • tilapäisessä työ- tai virkasuhteessa olevat eläkeläiset (työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa)
  • liiton jäsenet, SuPerin ammattiosastoon kuuluvat itsenäiset ammatinharjoittajat ja liiton opiskelijajäsenet, joiden palveluksessa ei ole työntekijöitä (ammatin harjoittamiseen liittyvissä asioissa). Tämä toiminta voi tapahtua myös yritysmuodossa silloin, kun liiton jäsen yksin omistaa kyseisen yrityksen.

Mikä on potilasvakuutus ja mitä se korvaa?

Potilasvahinkolain mukaan jokaisella terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vakuutus potilasvahinkolain mukaisen vastuun varalta.

Vakuuttamisvelvollisia ovat:

  • Itsenäisinä ammatinharjoittajina terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka on merkitty tai jotka voidaan merkitä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) rekisteriin
  • Yritykset, jotka harjoittavat terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa ja joiden palveluksessa (työ- tai virkasuhteessa) on Valviran rekisteriin merkittyjä terveydenhuollon ammattihenkilöitä
  • Ensihoitopalveluja tarjoavat yritykset, vaikka kyse ei olisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden harjoittamasta ensihoitopalvelusta
  • Apteekit siellä myytävien reseptilääkkeiden osalta
  • Sairaanhoitopiirit alueellaan tapahtuvan julkisen terveydenhuollon osalta
  • Suomen valtion laitokset niissä tapahtuvan terveyden- ja sairaanhoidon osalta

Opiskelijat ja harjoittelijat rinnastetaan sen yrityksen tai laitoksen henkilöstöön, jonka valvonnan alaisena harjoittelu tapahtuu.

Muut hoitopalveluita tarjoavat henkilöt (esim. luontaishoitaja) tai yritykset eivät ole potilasvahinkolain mukaan vakuuttamisvelvollisia eivätkä voi saada potilasvakuutusta. Heidän vakuutusturvansa on järjestettävissä vastuuvakuutuksella.

Lue lisää www.pvk.fi

SuPerin jäsenmaksuun sisältyy potilasvakuutus. Jos potilasvakuutus ei korvaa, niin mahdollisesti SuPerin ammatillinen vastuuvakuutus korvaa.