Henkilöstömitoitus superilaisten työpaikoilla

Kun iäkkään henkilön toimintakyky on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina.

Toteutuneen henkilöstön määrän on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksikössä, jolla on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja joka toimii yhden esihenkilön alaisuudessa.

Toteutunut henkilöstön määrä tarkoittaa toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta.

Toteutunutta henkilöstön määrää seurataan kolmen viikon jaksoissa.

Välillistä työtä ei oteta huomioon henkilöstön määrää laskettaessa. Välillisiä töitä ovat muun muassa keittiö- ja siivoustyöt sekä pyykkihuolto.

Yhteisöllisessä asumisessa asuminen ja palvelut järjestetään erikseen asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

Mitoituksen riittävyyttä voidaan tarkastella vertaamalla asiakkaille myönnettyä aikaa ja työntekijöiden välittömään asiakastyöhön käytettävää aikaa keskenään. Näin pystytään toteamaan, onko työvuoron henkilöstöllä mahdollista vastata asiakkaille myönnettyihin palveluihin. 

Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista voidaan toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa tiloissa.

• Ympärivuorokautiselle palveluasumiselle on määrätty lain mukainen henkilöstömitoitus (0,6).
• Yhteisöllisen asumisessa henkilöstömitoituksen pitää vastata asiakkaan tarpeita eli palvelupäätöksessä myönnettyä palveluaikaa.

Jos henkilökunta on yhteinen, tulee huolehtia siitä, että ympärivuorokautisessa palveluasumisessa olevan työntekijä määrän (0,6) lisäksi on yhteisöllisen asiakkaiden tarpeita vastaava määrä työntekijöitä.

Kotihoidon mitoituksen riittävyyttä voidaan tarkastella vertaamalla asiakkaille myönnettyä aikaa ja työntekijöiden välittömään asiakastyöhön käytettävää aikaa keskenään. Näin pystytään toteamaan, onko työvuoron henkilöstöllä mahdollista vastata asiakkaille myönnettyihin palveluihin. 

Välittömään asiakastyöhön käytettävään aikaan ei lasketa mukaan siirtymiin käytettävää aikaa eikä työntekijöiden lakisääteisiä taukoja.

Lain mukaan kotihoitoon kuuluvat kotikäynnit sekä niitä toteuttavien työntekijöiden päivittäiset työtehtävät ja työajat on suunniteltava niin, että:

1. asiakas saa palvelua sen tuntimäärän, joka hänelle kuuluu palvelua koskevan päätöksen tai sopimuksen mukaan, jollei hänen muuttuneista olosuhteistaan muuta johdu
2. asiakkaan toivomukset ja tosiasialliset tarpeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kotikäyntien ajoitusta ja sisältöä määriteltäessä
3. kotikäyntiä toteuttavan tai siihen osallistuvan työntekijän osaaminen vastaa kotikäyntiin sisältyvien tehtävien edellyttämää osaamista
4. mahdollisimman suuri osa työntekijän työajasta käytetään asiakkaan luona tai hänen kanssaan tehtävään työhön
5. työntekijän on mahdollista toteuttaa kotikäynnit ammattieettiset velvollisuutensa huomioon ottaen.

Jos kotikäyntejä suunniteltaessa ilmenee, että niiden toteuttaminen on vaarassa henkilöstön riittämättömyyden vuoksi, suunnittelusta vastaavien henkilöiden on välittömästi ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimiin henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi sekä ilmoitettava asiasta toimintayksikön johtajalle.

Lain mukaan sosiaalihuollon tehtäviä varten hyvinvointialueen käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. Riittävällä tarkoitetaan sitä, että asiakas saa laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa.

Mielenterveyspalveluiden vaihtelevuudesta johtuen työntekijöiden määrä ja koulutus on aina arvioitava työpaikkakohtaisesti; millä määrällä työntekijöitä saadaan yksilön tarpeita vastaava lain vaatima laadukas palvelu toteutettua.

Lain mukaan sosiaalihuollon tehtäviä varten hyvinvointialueen käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. Riittävällä tarkoitetaan sitä, että asiakas saa laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa.

Päihdehuoltopalveluiden vaihtelevuudesta johtuen työntekijöiden määrä ja koulutus on aina arvioitava työpaikkakohtaisesti; millä määrällä työntekijöitä saadaan yksilön tarpeita vastaava lain vaatima laadukas palvelu toteutettua.

Kaiken toiminnan lähtökohtana on Terveydenhuoltolaki (8 § Laatu ja potilasturvallisuus): Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua.

Sairaaloiden ja terveyskeskusosastojen toiminnan vaihtelevuudesta johtuen henkilöstön määrä on aina arvioitava työpaikkakohtaisesti.

Hoitohenkilöstön ammattitaitovaatimukset ja määrä määräytyvät mm. potilaiden hoitoisuuden, vaihtuvuuden ja tilaratkaisujen mukaan.

Lain mukaan sosiaalihuollon tehtäviä varten hyvinvointialueen käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. Riittävällä tarkoitetaan sitä, että asiakas saa laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa.

Vammaispalveluiden vaihtelevuudesta johtuen työntekijöiden määrä ja koulutus on aina arvioitava työpaikkakohtaisesti; millä määrällä työntekijöitä saadaan yksilön tarpeita vastaava lain vaatima laadukas palvelu toteutettua.

Yli kolmevuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä seitsemää lasta kohden (suhdeluku 1/7).

Alle kolmevuotiaiden ryhmässä tulee olla yksi koulutettu työntekijä neljää lasta kohden (suhdeluku 1/4).

Laissa säädetään, että yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, opetus- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.

Kolme vuotta täyttäneiden kokopäiväryhmässä saa olla samanaikaisesti enintään 21 lasta.

Alle kolmevuotiaiden ryhmässä saa olla samanaikaisesti enintään 12 lasta.
 
Henkilöstörakenteen muutos astuu voimaan vuonna 2030. Se edellyttää, että 2/3 henkilöstöstä tulee olla korkeakoulutettuja.

Varhaiskasvatuksen mitoitusta käsiteltiin NukkariVartissa syyskuussa 2025. Katso NukkariVartin tallenne.

Perusopetuksessa ei ole ryhmäkokorajoituksia.

Oppimisen edellytykset tulee pystyä varmistamaan lapsille sekä saavuttaa perusopetuslain mukaiset opetuksen tavoitteet. Työrauhaan tulee kiinnittää huomiota.

1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin ja kirjaa vastaukset ylös.
   • Miten henkilöstövaje näkyy työpaikkanne arjessa?
   • Mitä jää tekemättä? Mitä joudut tekemään vasten arvojasi tai lakia?
   • Tukitöiden (siivous, pyykkäys, tiskaus ym.) määrä? Paljonko aikaa jää välittömään hoitotyöhön?
   • Miten hoitosuunnitelmat toteutuvat ja mitä jää toteutumatta? Ovatko hoitosuunnitelmat/varhaiskasvatussuunnitelmat ajan tasalla?
   • Mitä omavalvontasuunnitelmassa sanotaan työpaikkanne henkilöstömäärästä ja palveluista? Miten ne toteutuvat?
   • Onko vaara- ja uhkatilanteita ollut? Onko niistä tehty ilmoituksia?
   • Onko poissaolevan työntekijän tilalle palkattu sijainen? Kenen vastuulla on sijaistenhankinta?
   • Onko esihenkilö läsnä?
2. Keskustele asiasta esihenkilösi, työkavereittesi ja työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehesi kanssa.
3. Jos asia ei etene, ota yhteyttä ammattiosastosi puheenjohtajaan. Hän on tarvittaessa yhteydessä SuPerin ammatillisen edunvalvonnan yksikköön.

Työntekijällä on lakisääteinen velvollisuus tehdä ilmoitus työpaikalla havaitsemistaan epäkohdista asiakastyössä. Ilmoituksen tekeminen on aina ammattieettisesti oikein. Epäkohta voi olla esimerkiksi riittämätön henkilöstömitoitus tai työntekijöiden ammattitaidottomuus. Ilmoituksen tekeminen koskee niin julkista kuin yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia, esimerkiksi muuttaa yksipuolisesti työvuoroja työntekijälle epäedulliseksi. Työnantaja ei myöskään saa antaa asiasta huomautusta eikä varoitusta työntekijälle.

Epäkohtailmoitusten tarkoituksena on tehdä näkyväksi asiakas- ja potilastyön vaarat ja uhat, jotta niihin voidaan puuttua ajoissa ennen kuin mitään vakavaa pääsee tapahtumaan. Parhaimmillaan ilmoituksen asianmukainen käsittely antaa työyhteisölle mahdollisuuden oppia tapahtuneesta ja sopia toimista, joilla vastaavat tilanteet ehkäistään ennalta.

Miten epäkohtailmoitus tehdään?

Työnantajan on perehdytettävä työntekijät ilmoituksen tekemiseen ja kerrottava, miten ilmoitus tehdään ja miten se käsitellään. Ohjeet tulee olla kirjattuna työpaikan omavalvontasuunnitelmaan. Ihanteellisessa tapauksessa työpaikalla on valmis lomake epäkohtailmoituksen tekemiseen.

Ilmoitus kannattaa tehdä yhdessä työkavereiden kanssa, koska työntekijöiden määrään liittyvät epäkohdat koskettavat koko työyhteisöä. Ilmoituksen kanssa ei kannata viivytellä, etteivät epäkohdat johda vahinkoihin.

Epäkohtailmoitus tehdään aina kirjallisesti. Kerro ilmoituksessa vapaamuotoisesti mutta yksityiskohtaisesti, mitä ja keitä asia koskee. Epäkohdat voi kirjata esim. ranskalaisin viivoin. Ilmoitus toimitetaan esihenkilölle esimerkiksi sähköpostitse.

Varhaiskasvatuksessa epäkohdaksi katsotaan esimerkiksi asia tai tilanne, jossa varhaiskasvatuksen tavoitteet, lapsen hyvinvoinnin tai kasvun, kehityksen tai oppimisen edellytykset vaarantuisivat varhaiskasvatuslain vastaisesti.

Myös varhaiskasvatuksen laadussa ilmenevät puutteet, lapsen epäasiallinen tai sopimaton kohtelu tai toimintakulttuuriin sisältyvät lapselle vahingolliset toimet saattavat vaarantaa varhaiskasvatuksen lainmukaisen toteutumisen.

Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä.

Miten epäkohtailmoitus tehdään?

Työnantajan on perehdytettävä työntekijät ilmoituksen tekemiseen ja kerrottava, miten ilmoitus tehdään ja miten se käsitellään. Ohjeet tulee olla kirjattuna työpaikan omavalvontasuunnitelmaan. Ihanteellisessa tapauksessa työpaikalla on valmis lomake epäkohtailmoituksen tekemiseen.

Ilmoitus kannattaa tehdä yhdessä työkavereiden kanssa, koska työntekijöiden määrään liittyvät epäkohdat koskettavat koko työyhteisöä. Ilmoituksen kanssa ei kannata viivytellä, etteivät epäkohdat johda vahinkoihin.

Epäkohtailmoitus tehdään aina kirjallisesti. Kerro ilmoituksessa vapaamuotoisesti mutta yksityiskohtaisesti, mitä ja keitä asia koskee. Epäkohdat voi kirjata esim. ranskalaisin viivoin. Ilmoitus toimitetaan esihenkilölle esimerkiksi sähköpostitse.

Työnantajan on varauduttava työntekijöiden poissaoloihin ja esimerkiksi siihen, että äkillisesti sairastuneen työntekijän tilalle tarvitaan sijainen nopealla aikataululla.

Työntekijöiden poissaolotilanteet ovat tavanomaisia jokaisella työpaikalla. Poissaolot voivat myös olla yllättäviä. Työntekijä voi sairastua äkillisesti ja joutua jäämään pois muutaman tunnin kuluttua alkavasta työvuorosta.

Työnantajan on varauduttava näihin poissaoloihin ja esimerkiksi siihen, että äkillisesti sairastuneen työntekijän tilalle tarvitaan sijainen nopealla aikataululla.

SuPerin kanta on, että työnantajan on hankittava sijaiset kaikissa poissaolotilanteissa eikä sijaisten hankinta kuulu lähihoitajan työhön. Käytäntö, jossa työnantaja määräisi sijaisten hankintatehtävän lähihoitajalle, on monella tavalla ongelmallinen. Lähihoitajat ovat hoitotyön ammattilaisina palkattu hoitotyöhön ja sijaisten hankinta taas on luonteeltaan hallinnollista työtä, joka kuuluu esihenkilölle/työnantajalle. Sijaisten hankinta on myös niin sanottua välillistä työtä, jota ei lasketa mukaan mitoitukseen. Jos lähihoitaja siis käyttäisi työaikaansa hallinnolliseksi tehtäväksi lukeutuvaan sijaisten hankintaan, olisi tämä aika pois asiakastyöstä, jolloin riittävä mitoitus ja hoidon laatu kärsisivät. 

Jos työnantajasi ohjeistaa, että lähihoitajien on hankittava sijaisia, ota yhteyttä luottamusmieheesi asian selvittämiseksi. Jos työpaikallanne ei ole luottamusmiestä, voit ottaa yhteyttä SuPerin sopimusedunvalvontaan edu@superliitto.fi.