Ennakkotietoa tutkimuksesta: Robotit koetaan hyödyllisimpinä fyysisesti kuormittavissa hoitotehtävissä
Robotiikan on arvioitu tulevan myös hoitoalalle, mutta millaisiin tehtäviin ja rooleihin? Tähän kysymykseen halusi vastauksia Tampereen yliopiston ROSE-hankkeen väitöskirjatutkija Tuuli Turja. Hän selvitti laajalla kyselytutkimuksella superilaisten kokemuksia ja näkemyksiä hoivassa käytettävistä roboteista.
– Mielestäni oli erittäin tärkeää kysyä ennakkoajatuksia hoivan ammattilaisilta, sillä tähän mennessä mielipiteitä roboteista on tutkittu lähinnä loppukäyttäjien ryhmissä. Kansainvälisestikin katsottuna hoitotyötä tekeviin kohdistuvat tutkimukset ovat erittäin harvinaisia. Laaja kyselytutkimus, joka tehtiin yhteistyössä SuPerin kanssa, on ainutlaatuinen koko maailmassa, Tuuli Turja kertoo.
Kyselyyn vastasi 2218 superilaista, joiden ikä vaihteli 17-vuotiaasta 68-vuotiaaseen. Tyypillisin vastaaja oli 46-vuotias, julkisella sektorilla työskentelevä lähihoitajanainen.
Kyselyssä robotit ryhmiteltiin. Vastaajille tutuin oli pehmoeläinrobotti (Paro), jonka oli hoivatyössään nähnyt 8,3 % vastaajista. Etäläsnäolorobotin oli nähnyt 2,8 % vastaajista ja kuntoutus-/virkistysrobotin (Zora) puolestaan 3,4 % vastaajista. Ihmisen siirtämiseen kehitetyn robotin oli nähnyt 3 % vastaajista.
Vain 2,7 % oli itse käyttänyt jotakin robottia hoivatyössä. Kokemukset korreloivat positiivisesti asenteiden kanssa: mitä enemmän kokemusta erilaisista roboteista vastaajalla oli, sen myönteisemmin hän arvioi robotteja sekä yleisesti että sovellettuna hoitoympäristöön.
Nostorobotit koetaan hyödyllisinä, mutta käyttöä rajoittaa tilojen ahtaus
Vastaajat pitivät robottiapua yleensä miellyttävimpänä ajatuksena fyysisesti kuormittavissa töissä eli tavaroiden ja ihmisten siirtämisissä. Tavaroiden siirtämisissä robottiapua pidettiin kaikkein miellyttävämpänä, mutta ero verrattuna ihmisten siirtämiseen oli kuitenkin pieni. – Tämä on kiinnostavaa, koska keskusteluissa nousee usein esiin huoli siitä, kuinka robotin voi antaa koskea ihmiseen, Turja sanoo.
Vastaajille tärkeintä oli fyysisen kuormituksen vähentäminen. Tavaroiden nostamisissa vastaajat pitivät mieluisampana erillistä nostorobottia verrattuna hoitajalle puettavaan voima-asuun (esim. eksoskeletonit). Asiakkaan siirtämiseen tarkoitettujen apuvälineiden käyttämistä vähentää kuitenkin tilojen ahtaus. Robottien ongelmana onkin tähän asti ollut nimenomaan niiden suuri koko. Mitä monitoimisempi robotti on, sen suurempi ja painavampi se tyypillisesti on.
Erillisten robottien sijaan tulevaisuudessa kehiteltäneenkin enemmän kalusteisiin, kuten potilasvuoteisiin, integroitua robotiikkaa tai hoitajalle puettavaa robotiikkaa.
Kotihoitoa etänä?
Etäyhteydellä tehtävät terveystarkastukset vastaajat kokivat vähiten miellyttäväksi robottiavusteiseksi työksi. Etänä tapahtuvaa kotihoitoa sovelletaan jo jonkin verran esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa. Tanskassa on havaittu, että vaikka etäyhteys säästää aikaa ja ajomatkoja, kotihoito ei voi perustua pelkästään etähoitoon. Asiakkaan kotona vieraillessaan hoitaja havaitsee paljon asioita, joita ei pelkän videopuhelun välityksellä voi havaita, vaikka siihen käytettäisiin asiakkaan kotona liikkuvaa ja etänä ohjattavaa etäyhteysrobottia.
- Kotihoidossa hoitajan etänä ohjattavaa robotiikkaa pidettiin odotetusti parempana vaihtoehtona kuin autonomista, asiakkaan kotona itsenäisesti liikkuvaa robottia. Erityisen hyödylliseksi arvioitiin etäyhteydellä toimiva robotti, joka olisi sekä liikkuva videopuhelin, kulunvalvontalaite ja muistuttaja sekä avustaisi vanhusta kotona liikkumisessa.
- Autonomisista roboteista hyödyllisimpänä sovelluksena pidettiin kaatumisen havainnointia ja avun hälyttämistä. Vastaajia arvelutti robotti avustamassa vanhusta syömisessä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc:ssä käymisessä. Tähän ei vaikuttanut se, olisiko robotti etäohjattava vai autonominen.
- Seura- ja viihderobottien hyödyllisimpänä tehtävinä pidettiin lehden ja kirjan ääneen lukemista sekä kevyen jumpan ohjaamista. Vähiten arvostettiin ideaa virtuaalivierailuista, jossa vanhus etäyhteysrobotin ohjaajana voisi kotoaan käsin osallistua esimerkiksi konsertteihin tai jumalanpalveluksiin.
Kysely superilaisille tehtiin lokakuussa 2016. Tuloksia julkaistaan tarkemmin 2017–2018.
ROSE – Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus
Tampereen yliopiston tutkimusryhmän muodostavat yhteiskuntatieteissä:
Pertti Koistinen, emeritusprofessori
Tuomo Särkikoski, yliopistotutkija
Lina Van Aerschot, tutkijatohtori
Tuuli Turja, väitöskirjatutkija