SuPer on mukana Pelastetaan terveyskeskukset -kampanjassa
Me suomalaiset käymme terveyskeskuksen äitiysneuvolassa jo ennen syntymäämme, saamme rokotuksemme ja tarvittaessa hoito tulee kotiin asti terveyskeskuksen kotisairaanhoitona. Hyvin toimiva terveyskeskus nopeuttaa sairaiden parantumista ja säästää rahaa. Tänä päivänä terveyskeskusta voi pyörittää kunta tai yksityinen taho. Terveyskeskus on meidän kaikkien yhteinen asia.
Terveyskeskusten pelastussuunnitelma koostuu yhdeksästä kohdasta:
- Terveydenhuollon etulinja kuntoon
- Viikossa hoitoon diginä tai ilman
- Kaikille hoitoa tasapuolisesti
- Mielenterveyspalveluita on vahvistettava
- Pitkäaikaiset hoitosuhteet kunniaan
- Tuetaan toimintakykyä ja terveyttä
- Lasten ja nuorten asialla
- Liikunta lähelle
- Turvallinen vanhuus
”Pelastetaan terveyskeskukset” on Lääkäriliiton käynnistämä kampanja, jossa SuPer on mukana.
SuPer: Lähi- ja perushoitajien osaamista on hyödynnettävä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa
Kuntalaisten hoitoon pääsy on vaikeutunut monin paikoin aiheuttaen asiakkaille turhia komplikaatioita ja haittoja. Huolestuttava tilanne on myös lisännyt kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä. Samalla hoitoalan veto- ja pitovoima ovat heikentyneet.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa integroidaan ja kehitetään perustason sote-palveluja vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita vastaaviksi uudistamalla toimintoja sekä henkilöstörakenteita. Näitä perustason palveluja ovat perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalvelut, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palvelut, avokuntoutuspalvelut, kansansairauksien ehkäisy sekä neuvola- ja muut ehkäisevät palvelut.
Sosiaali- ja terveysministeriön linjaamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen hyödyntämistä. Lähihoitajatutkinto tuottaa laaja-alaista osaamista hoitotyöhön eri sektoreille, jotka ovat keskeisiä uudistuksessa.
SuPer on esittänyt seuraavia toimia, joilla parannetaan hoidon saatavuutta ja laatua ja samalla nostetaan alan vetovoimaa.
Lääkäri – lähi-/perushoitajatyöparimallin tavoitteena on saada lääkäreiden työajasta pois kaikki, mikä ei ole lääkärin työtä, esimerkiksi asiakkaiden avustaminen ja ohjaus, lääkkeiden tarkistus reseptikeskuksesta ja työhuoneiden varustelu. Lähi- ja perushoitajat ovat mukana toimenpiteissä.
Lähi- ja perushoitajien omat hoitajavastaanotot parantavat matalan kynnyksen yhteydenottoa, hoitoon pääsyn oikea-aikaisuutta, komplikaatioiden ehkäisyä, erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemistä ja pitkäaikaissairauksien seurantaa. Vastaanotolla voidaan tehdä pieniä toimenpiteitä.
Lähi- ja perushoitajat ovat osa moniammatillisia tiimejä. Näin parannetaan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.
Tarvitaan työnjaon uudistusta. Kaikissa sote-keskuksia koskevissa hankkeissa korostuvat henkilöstörakenteet ja eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntäminen, jotta palveluiden saatavuus ja saavutettavuus turvataan kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja yhdenvertaisesti.
Hoitotyön veto- ja pitovoimassa on jo alueellista ongelmaa, eikä sitä tule tietoisesti heikentää epätarkoituksenmukaisilla henkilöstöratkaisuilla. Työtehtävien muuttuessa täydennyskoulutus on työntekijän ja työnantajan kannalta edullisempi vaihtoehto kuin tehdä kustannuksia kasvattavia vakanssi- ja toimimuutoksia. Laaja-alainen työllistyminen lisää myös houkuttelevuutta hakeutua opiskelemaan lähihoitajaksi.