21.6.2023

SuPerin jäsenille merkityksellisiä asioita hallitusohjelmassa

Hyvin useat hallitusohjelman kirjaukset ovat hyvin yleisellä tasolla, kuten esimerkiksi; selvitetään, huolehditaan, varmistetaan ja vahvistetaan. Vielä nyt ei voi tietää, mitä konkreettisia toimenpiteitä hallitus tulee tosiasiassa esittämään ja mitkä niistä ovat lopulta mahdollisia.

Hallitusohjelmassakin jo todetaan se, että jotkin suunnitellut esitykset voivat olla perustuslain näkökulmasta ongelmallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että eduskunta ei voi säätää lakia, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa.

SuPer tulee vaikuttamaan työlainsäädäntöön ja erityisesti liiton jäseniä koskevaan lainsäädäntövalmisteluun.

Palkankorotuksia ja lakkoja rajoitetaan

Vientivetoisen palkankorotusmallin säätäminen lakiin on täysin sopimusvapauteen perustuvan järjestelmämme vastainen. Se tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi naisvaltaiset alat eivät ikinä tule saamaan miesvaltaisia aloja palkkakehityksessä kiinni. Palkkaerot betonoidaan tällaisella mallilla. Tällainen linjaus on myös ristiriidassa samassa hallitusohjelmassa olevan kirjauksen kanssa, jossa tuleva hallitus haluaa jatkaa samapalkkaohjelman toteuttamista.

Työrauhaan liittyviä muutoksia aiotaan tuoda eduskuntaan jo syysistuntokaudella 2023. Poliittisia työtaisteluja on todella harvoin, samoin laittomia työtaisteluita, joten näillä kiristyksillä halutaan vain näpäyttää ammattiliittoja. Yksittäiselle työntekijälle säädettävällä 200 euron seuraamusmaksulla halutaan pelotella työntekijöitä ja yrittää tosiasiassa vaikuttaa siihen, etteivät ihmiset käyttäisi oikeuksiaan.

Oikeus sote-sektorin työtaisteluun on turvattava jatkossakin. Hallitus toteuttaa eduskunnan lausuman (EV 105/2022) ja valmistelee lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyön järjestäminen ristiriitatilanteissa. Työtaisteluoikeus on perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvattuun ammatilliseen järjestäytymisvapauteen liittyvä perusoikeus, eikä työtaisteluoikeuden käyttämistä tule rajoittaa lainsäädännöllä.

EK:n pitkäaikaiset unelmat paikallisen sopimisen ”esteiden poistamisesta” ovat myös toteutuneet hallitusohjelmassa täysin. Tavoitteena on vain ja ainoastaan ammattiyhdistysliikkeen aseman heikentäminen. SuPer seuraa lainsäädäntövalmistelua ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevän jäsenistönsä perusoikeuksien turvaamiseksi.

Työsuhteisiin ja palkanmaksuun halutaan muutoksia

Määräaikaisia työsopimuksia voidaan hallitusohjelman mukaan tehdä jatkossa vuodeksi ilman erityistä perustetta. Tämä tulee johtamaan määräaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen todennäköisesti myös niissä tilanteissa, joissa muutoin käytettäisiin toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Poikkeuksesta tulee siis pääsääntö. Syrjintä tulee myös lisääntymään. Käytännössä tässä koeaika pitenee vuoteen. Hallitusohjelmasta ei avaudu, miten ”varmistetaan”, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Tämäkin kohta selviää paremmin vasta työsopimuslain muutoksia valmisteltaessa.

Sairausajan palkkaa koskeva ensimmäinen omavastuupäivä tulee olemaan työnantajan tavoitelistan kärjessä seuraavalla neuvottelukierroksella. Muutoksia tähän kohtaan ei siis ole tulossa pelkällä lainsäädäntömuutoksella. Tulevien TES-ratkaisujen yhteydessä SuPerin tavoitteena on tietysti se, ettei tämä sairausajan omavastuupäivää koskeva muutos tule koskemaan jäseniämme, vaan määräykset säilyisivät tältä osin nykyisellään myös tulevaisuudessa.

Työsopimusten irtisanomista halutaan hallitusohjelmassa myös helpottaa. Henkilöstä riippuvaksi irtisanomisperusteeksi jatkossa riittäisi vain ”asiallinen syy”. Tämäkin selkiytyy vasta lainsäädäntömuutosta valmisteltaessa. Yksitäisen työntekijän kannalta on valtava heikennys, mikäli mikä tahansa ”asiallinen syy” riittäisi jatkossa irtisanomiseen.

Sote-alan henkilöstöpula halutaan ratkaista

Hallitus haluaa ratkaista hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden saatavuutta uhkaavan sote-henkilöstön vajeen. Tämä vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Vaikuttavimmat toimet linkittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän parantamiseen siten, että palvelut porrastetaan ja palveluihin liittyvään henkilöstötarpeeseen vastataan. Samalla vahvistetaan ennaltaehkäisyä, digitaalisia palveluita, palveluohjausta ja mahdollisuuksia omahoitoon. Kannustetaan hyvinvointialueita lisäämään sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta henkilöstön tarpeet huomioivalla ja osallistavalla johtamisella parantamalla työnjakoa ja joustavuutta.

Sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään Hyvän työn ohjelma, joka sisältää strategisessa tiekartassa 2022–2027 ehdotettuja toimenpiteitä. Ohjelman toteuttamiseen varataan yhdeksän miljoonan euron kertaluontoinen määräraha hallituskaudelle. Varmistetaan kansallisella tasolla riittävä tietopohja ja ennakointi henkilöstön tarpeesta ja koulutusmääristä tuleville vuosille.

Vahvistetaan hyvinvointialueiden välistä työnjakoa, yhteistyötä ja yhteensovittamista erityisosaamisen saatavuutta koskevissa kysymyksissä, soveltuvin osin myös yhteistyöaluetasolla ja kansallisesti.

Pyritään tukemaan alueita sijaispoolin kehittämisessä ja arvioidaan mahdollisuuksia hillitä kallista lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä ja suunnata sitä tilanteisiin, joihin se parhaiten soveltuu ja lisätä kustannustehokasta oman henkilöstön ja ostopalvelujen käyttöä.

Henkilöstömitoitus iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa

Hallitusohjelmassa esitetään henkilöstömitoituksen iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa säilyvän tasolla 0,65 vuoteen 2028 saakka sen vuoksi, että nyt ei ole saatavissa riittävästi koulutettuja hoitajia. Riittävä hoitajamitoitus on SuPerin näkemyksen mukaan turvattava hyvän hoidon ja julkisten palvelujen toteuttamiseksi. Hallituksen esitys hoitajamitoituksen voimaantulon viivästyksestä leikkaa alan veto- ja pitovoimaa entisestään.

Koulutusmäärien lisääminen ja koulutuksen rakenteiden kehittäminen  

Lisätään aloituspaikkoja molemmilla kansalliskielillä koulutuksen laadusta huolehtien erityisesti aloilla ja alueilla, joilla on suurin työvoimapula. Varmistetaan, että mahdollisimman moni opintonsa aloittanut valmistuu ammattiin.

Varmistetaan hakijoiden soveltuvuus alalle. Selvitetään tarve säätää pakolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet hoitajakoulutukseen hakeutuville. Parannetaan mahdollisuuksia erikoistumiskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä annetaan täydennyskoulutus-asetus ja tuetaan täydennyskoulutuksen toteutumista.

Veto- ja pitovoiman tukeminen

Kehitetään urapolku malleja ja mahdollistetaan ammatillinen kehittyminen sekä parannetaan mahdollisuuksia yrittäjyyteen.

Hallitus panostaa nopeisiin toimenpiteisiin olemassa olevien ja hoitoalan koulutuksenomaavien, mutta muilla aloilla työskentelevien tai työelämän ulkopuolella koti- tai ulkomailla olevien saamiseksi avoimiin tehtäviin ja työpaikkoihin.

Lisäksi hallitus selvittää toimenpiteitä alan opiskelijoiden sekä eläkkeellä olevien kannustamiseksi osa- tai kokoaikaiseen työhön sosiaali- ja terveysaloilla. Tunnistetaan myös vapaaehtoistyön merkitys arvokkaana lisänä ja tuetaan Hyvä työ -ohjelman puitteissa hyvää johtamista ja selkeitä toimintamalleja, joihin työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa, kuten työvuorosuunnittelua.

Kannustetaan hyvinvointialueita tekemään toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi sekä ehkäistään työurien ennenaikaista katkeamista työelämän joustoilla. Selvitetään hoitotyössä toimivien kokemaa eettistä kuormitusta.

Henkilöstön työnjaon selkeyttäminen

Vahvistetaan ammattilaisten mahdollisuutta keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön. Mahdollistetaan ammattihenkilöiden välinen joustava työnjako sekä muun koulutuksen saaneiden tuki ammattitoiminnalle. Lisätään myös tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käyttöä.

Tehtävien vähentäminen

Edistetään ammattihenkilöstön mahdollisuuksia kohdentaa työaikaa asiakastyöhön. Kehitetään työnjakoa erityisesti suoraan asiakkaiden kanssa työskentelevien työntekijäryhmien sekä hallinnollisten ja tukipalvelujen välillä.

Kansainvälinen rekrytointi

Osana sote-alan henkilöstöpulan ratkaisua tunnistetaan kansainväliset osaajat ja tuetaan hyvinvointialueita rekrytoinnissa sekä kielitaidon varmistamisessa. Nopeutetaan ja sujuvoitetaan EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutettujen ammattihenkilöiden ammatti-oikeuden saamista.

Selvitetään mahdollisuudet toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus.

Muita työelämään ja koulutukseen liittyviä huomioita hallitusohjelmasta

Psykososiaalinen kuormitus työturvallisuuslakiin ei näy ohjelmassa. Hallitusohjelmassa todetut toimet työterveyshuollon kehittämiseksi, aikainen hoidontarpeen tunnistaminen ja ohjaus ovat tarpeellisia toimenpiteitä. Työturvallisuuslakiin ei ole tulossa kaivattua kirjausta työn psykososiaalisen kuormituksen osalta, vaikka työelämän tilanne osoittaa kuormituksen kasvaneen hälyttävästi.

Kansalaisjärjestöjen koulutustoiminta on vaarassa. Hallitusohjelmassa esitetään historiallisen suurta leikkausta vapaan sivistystyön rahoitukseen erityisesti opintokeskusten osalta. Opintokeskukset ovat leimallisesti oppilaitoksia, jotka toteuttavat koulutusta yhteistoiminnassa kansalaisjärjestöjen kanssa. SuPer pitää valitettavana leikkauksen kohdistamista aktiivista kansalaisuutta ja demokratian edistämistä tukevien oppilaitosten toimintaan.